Vaikutusten arviointi edellyttää avointa viestintää

Vaikutusten arviointi edellyttää avointa viestintää

Asianajaja Sakari Niemelä tietää, että ihmiset ovat kiinnostuneita elinympäristöstään ja ympäristöarvoista.

Vaikutusten arviointi edellyttää avointa viestintää

Hankkeiden eteneminen vaatii ympäristövaikutusten kattavaa tunnistamista, prosessien osaavaa yhteensovittamista, avointa viestintää ja vuorovaikutusta.

Teksti Vilma Timonen  Kuva Juha Arvid Helminen

Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy:n osakas Sakari Niemelä osaa kertoa, että tieto hankkeiden ympäristövaikutuksista lisääntyy, kontrolli tehostuu ja vaatimukset kasvavat jatkuvasti.

Ympäristölaki on ympäristöoikeuteen eli maankäyttöön, ympäristönsuojeluun ja kiinteistönmuodostamisoikeuteen liittyviin toimeksiantoihin erikoistunut asianajotoimisto. Yrityksellä on apunaan kattava asiantuntijaverkosto, jolla on monialaista asiantuntemusta luonnontieteistä ja arkkitehtuurista insinööritaitoihin sekä taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin. 

Ympäristölaki hoitaa muun muassa kaavoitusta, ympäristö- ja rakennuslupia sekä ympäristövastuuta koskevia toimeksiantoja. Ne liittyvät usein erilaisiin infrahankkeisiin, kuten kaivosten, tuulivoimapuistojen ja yleensäkin rakentamisen ympäristökysymyksiin. Asiakkaat ovat usein maanomistajia, yrityksiä, järjestöjä ja kuntia. 

– Kiinnostus elinympäristöä ja yleensäkin ympäristöarvoja kohtaan kasvaa. Ihmiset tiedostavat myös yhä paremmin oikeutensa.

Samalla ympäristöä koskevan tiedon julkisuus on vahvistunut, ja esimerkiksi mahdollisuudet ympäristöön vaikuttavan tiedon salaamiseen ovat kaventuneet. Ympäristösääntely pohjautuu laajalti EU:n ympäristöoikeuteen periaatteineen, mikä on huomioitava myös kotimaisissa menettelyissä. 

– On tärkeää tuntea riittävästi myös EU-tuomioistuimen käytäntöä, Niemelä avaa.

Niemelä mainitsee esimerkkinä luonto- ja vesipuitedirektiivin soveltamista ohjaavan, niin sanotun varovaisuus- eli ennalta varautumisen periaatteen. Periaate edellyttää, että selvitysten perusteella voidaan riittävästi vakuuttua siitä, että hankkeen hyväksymisestä ja toteuttamisesta ei synny kiellettyä seurausta. Kyse voi olla vaikkapa siitä, miten hanke vaikuttaa vesiluontoon tai erityisiin luontoarvoihin. 

Tiedottaminen kuntoon

Sujuvan hankkeen edellytys on huolellinen suunnittelu, oikeudellisten edellytysten ymmärtäminen, kattava vaikutusten selvittäminen ja toimiva vuorovaikutus hankkeen eri osapuolien välillä. Niitä, joiden oikeuksiin ja etuihin vaikutukset kohdistuvat, tulee kuulla hankkeen vaikutuksista. Tiedottamisen onnistumisesta ovat vastuussa hankevastaavat ja viranomaiset. 

– Vuorovaikutukselle tarvitaan riittävä tietopohja. Tulee olla ajoissa selvillä siitä, mitä ollaan tekemässä. 

Hankkeiden suunnittelun myötä tieto tavallisesti tarkentuu, mutta kussakin kuulemisen vaiheessa tietoa tulisi jakaa mahdollisimman kattavasti ja avoimesti. Vuorovaikutuksen onnistumiseen kannattaa satsata aidosti.

Niemelä sanoo, että kun kysymys on hankkeen vaihtoehtojen arvioinnista, kuten YVA-menettelyssä tai kaavoituksessa, on tärkeää, että tietoa vaikutuksista tarjotaan ajoissa, kun vaihtoehdot ovat vielä avoinna. 

– Vuorovaikutusasiat eivät ole muodollisuuksia. Ihmiset ovat yhä tottuneempia toimimaan. Jos vuorovaikutus onnistuu, aiheita valittaa jää vähemmän, Niemelä kertoo.