Vaikuttavia päätöksiä tutkitun tiedon valossa

Vaikuttavia päätöksiä tutkitun tiedon valossa

Tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas uskoo tutkittuun tietoon pohjaavan päätöksenteon edistävän yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia.

Vaikuttavia päätöksiä tutkitun tiedon valossa

Vaikuttavuuden talo on Itä-Suomen yliopistossa perustettu yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja integroimalla vaikuttavuustieto osaksi päätöksentekoa.

Teksti Maria Paldanius  Kuva Riku Kylä

Kun joku kertoo hyödyntävänsä tutkittua tietoa, joka osoittaa tietyn asian vaikuttavuuden, on syytä kysyä: mihin tieto perustuu ja mitä tarkoitat vaikuttavuudella? Kansantajuisesti vaikuttavuus voidaan määritellä toiminnan aikaansaamaksi muutokseksi sen perimmäisessä tavoitteessa, kuten asiakkaiden terveydessä ja hyvinvoinnissa, toimintatavoissa, johtamisessa tai esimerkiksi kansanterveyden, tai eriarvoisuuden tilassa. 

Itä-Suomen yliopistossa toimivan Vaikuttavuuden talon tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas tietää, että usein käsitys vaikuttavuudesta ja tutkitusta tiedosta on jotain muuta. 

– Vaikuttavuudesta ei puhuta kovin yhtenäisesti, eivätkä ihmiset ole samalla sivulla sen merkityksestä. Vaikuttavuuden talo on virtuaalinen verkosto, joka pyrkii lisäämään tietoa vaikuttavuudesta yhteistyössä kansallisen vaikuttamistutkimuksen ja -osaamisen TKI-verkoston kanssa.

Vuosi 2021 on tutkitun tiedon teemavuosi, minkä ympärille myös vuonna 2017 perustetun Vaikuttavuuden talon toiminta kietoutuu. Monialainen yhteistyöverkosto edistää avointa ja kestävää sosiaali- ja terveyspalvelutarjontaa kokoamalla, ja kansantajuistamalla vaikuttavuuden tutkimuksen tietoa.

– Päätarkoituksena on integroida eri tiedealojen vaikuttavuustutkimus, -menetelmät ja -aineistot osaksi vaikuttavuusperusteista sote-päätöksentekoa, johtamista ja lainsäädäntöä. Olemme alusta keskustelulle ja kehittämiselle, ynnää Vaikuttavuuden talon vastuuprofessori Janne Martikainen.

Kestävää vaikuttavuutta 

Mihin vaikuttavuustietoa tarvitaan ja miksi sitä tutkitaan? Vastauksia tarjoaa Vaikuttavuuden talon verkkosivuilta löytyvä, eri tieteen alojen oppimateriaaleja sisältävä UEF MOOC Vaikuttavuus -verkkokurssi, jossa käydään läpi avainkäsitteitä ja käyttötarkoituksia. Kaikilla tulisi olla riittävät tietotaidot vaikuttavuustiedon hyödyntämiseen.

– Taloustieteilijänä lähden siitä, miten niukkuus jakautuu yhteiskunnassa. Terveydenhuoltoon on rajallisesti voimavaroja ja siksi pitäisi osata tunnistaa ne vaikuttavuuden palvelut ja menetelmät, jotka tuottavat eniten hyvinvointia. Olennaista on saada paras irti siitä, mitä on käytettävissä, Martikainen linjaa.

– Toinen, globaali kysymys on, miten se tehdään kestävästi. Palvelujärjestelmien kestävyysnäkökulma varmistetaan sillä, että resursseja käytetään järkevästi ja tuotettu hyvinvointi maksimoidaan.

Päätöksenteko ja tiedon tuottaminen ovat erilliset prosessit. Kun vaikuttavuutta tutkitaan ja sen pohjalta tuotetaan tietoa, tähtäimessä on objektiivinen arvio asiasta. 

– Kyse on vaikuttavien toimintatapojen tunnistamisesta. Tutkittuun tietoon nojaava päätöksenteko on arvolähtöistä ja tähtää yhdenvertaisuuteen. Sen pohjalta voidaan todeta, että kun teet näin, saat tällaisia tuloksia ja vaikuttavuutta, Mäki-Opas selventää.

PÄÄTTÄJIEN TÄYTYY YMMÄRTÄÄ, mitä tiedolla tehdään, jotta vaikutuksia saadaan aikaan.

Kestävää vaikuttavuutta 

Mihin vaikuttavuustietoa tarvitaan ja miksi sitä tutkitaan? Vastauksia tarjoaa Vaikuttavuuden talon verkkosivuilta löytyvä, eri tieteen alojen oppimateriaaleja sisältävä UEF MOOC Vaikuttavuus -verkkokurssi, jossa käydään läpi avainkäsitteitä ja käyttötarkoituksia. Kaikilla tulisi olla riittävät tietotaidot vaikuttavuustiedon hyödyntämiseen.

– Taloustieteilijänä lähden siitä, miten niukkuus jakautuu yhteiskunnassa. Terveydenhuoltoon on rajallisesti voimavaroja ja siksi pitäisi osata tunnistaa ne vaikuttavuuden palvelut ja menetelmät, jotka tuottavat eniten hyvinvointia. Olennaista on saada paras irti siitä, mitä on käytettävissä, Martikainen linjaa.

– Toinen, globaali kysymys on, miten se tehdään kestävästi. Palvelujärjestelmien kestävyysnäkökulma varmistetaan sillä, että resursseja käytetään järkevästi ja tuotettu hyvinvointi maksimoidaan.

Päätöksenteko ja tiedon tuottaminen ovat erilliset prosessit. Kun vaikuttavuutta tutkitaan ja sen pohjalta tuotetaan tietoa, tähtäimessä on objektiivinen arvio asiasta. 

– Kyse on vaikuttavien toimintatapojen tunnistamisesta. Tutkittuun tietoon nojaava päätöksenteko on arvolähtöistä ja tähtää yhdenvertaisuuteen. Sen pohjalta voidaan todeta, että kun teet näin, saat tällaisia tuloksia ja vaikuttavuutta, Mäki-Opas selventää.

Lopulta potilaiden hyväksi

Itä-Suomen yliopistolla on yli 20 vuoden perinne vaikuttavuuden tutkimuksessa. Vaikuttavuustutkimuksen ja -tiedon sekä menetelmäosaamisen kysyntä on kasvussa. Kasvua lietsovat esimerkiksi demografiset muutokset, kuten ikääntyminen ja digitalisaatio.

– Tulevaisuudessa on panostettava yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Ihmiset täytyy saada ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan, Martikainen linjaa.

Mitä tulee sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hillitsemiseen ja terveyshyötyjen saavuttamiseen, toiminnassa tulisi painottaa innovatiivisia hoitoratkaisuja ja osallistavia, vaikuttavia työmenetelmiä, toimenpiteitä ja politiikkaa. 

– Sote-alan työntekijät kaipaavat tietoa siitä, että heidän toimintansa ei vain näytä oikealta ja hyvältä, vaan myös on sitä. Päätöksentekijöiden täytyy ymmärtää, mitä tiedolla tulee tehdä, jotta vaikutuksia saadaan aikaan. Lopulta tätä kaikkea tehdään potilaiden hyvinvoinnin parhaaksi, Mäki-Opas summaa.