Uupua voi meistä kuka tahansa

Uupua voi meistä kuka tahansa

Hankepäällikkö Ville Särkelä Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:stä kertoo, että Jaksaa, jaksaa? -hanke pyrkii nostamaan esiin uupumuksen ehkäisyn tärkeyttä.

Uupua voi meistä kuka tahansa

Opiskelijoiden jaksaminen on erityisesti viime aikoina ollut kovilla. Jaksaa, jaksaa? -hankkeen avulla kehitetään keinoja uupumisen ehkäisemiseksi. 

Teksti Vilma Timonen  Kuva Juha Arvid Helminen

Toisen asteen opiskelijoiden kokema uupumus on ollut kouluterveyskyselyiden mukaan nousussa jo ennen koronapandemiaa. Uupumukseen johtavaa kuormitusta aiheuttavat opiskelijoille muun muassa niin omat kuin ulkopuoleltakin tulevat odotukset opinnoissa suoriutumiselle, taloudelliset haasteet, ihmissuhteet sekä elämänmuutoksiin liittyvät kriisit. Nykyään yhä nuoremmilta vaaditaan kykyä tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia tulevaisuuden suhteen ja aikaa oman tien etsimiseen on aiempaa vähemmän. Työelämän muutokset ja epävarmuus stressaavat myös opiskelijoita. Korona tuo mukaan oman lisänsä, ja etäopetuksen ja opintoihin tarjottavan tuen taso vaihtelee oppilaitoksittain. 

– Lähtökohtaisesti kuka tahansa meistä voi uupua, jos kuormitus on liiallista tai liian pitkäkestoista, toteaa Jaksaa, jaksaa? -hankkeen hankepäällikkö Ville Särkelä Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:stä. 

Yeesi ry:n ja Nyyti ry:n yhteisen Jaksaa, jaksaa? -hankkeen  tarkoituksena on vähentää lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien nuorten kokemaa uupumusta ja lisätä opiskeluintoa hankkeessa kehitettävien toimintamallien sekä koulutuksen avulla. 

– Pyrimme hankkeessa myös normalisoimaan puhetta uupumuksesta ja ylipäätään mielenterveydestä. Siten madallamme opiskelijoiden ja henkilökunnan kynnystä ottaa ongelmia puheeksi, Särkelä sanoo.

Uupumuksen tunnistaminen ajoissa on hankalaa, sillä ihmiset reagoivat liialliseen kuormitukseen yksilöllisesti. Särkelä luettelee opiskelu-uupumuksen merkkejä:

– Väsymys, joka ei lähde lepäämällä, kyyninen suhtautuminen opiskeluun ja riittämättömyyden tunne opiskelijana. Usko omiin kykyihin alkaa heiketä, ja opiskelija alkaa kyseenalaistaa opintojensa mielekkyyttä ja tarkoitusta. 

ON TÄRKEÄÄ, että opettelemme kysymään toisiltamme, mitä kuuluu.

Armollisuus itseä kohtaan

Uupumus voi kehittyä lähes huomaamatta. Särkelän mukaan yksi tärkeä keino uupumuksen ehkäisemiseksi on itsetuntemuksen vahvistaminen.

– Mutta se voi olla vaikeaa. Siksi on tärkeää, että opettelemme oppilaitoksessa, kaveriporukassa ja perheen piirissä kysymään toisiltamme, mitä kuuluu, Särkelä sanoo.

Särkelä toteaa, että opiskeluhuoltoon tarvittaisiin lisäresursseja, jotta palveluiden oikea-aikaisuus toteutuisi. Opiskelijan tulisi päästä opintopsykologin, kuraattorin tai terveydenhoitajan puheille silloin, kun tarve on akuutti. 

Tasapaino opiskelun ja vapaa-ajan välillä on tärkeää, ja elämään pitäisi pyrkiä sisällyttämään palauttavia asioita, kuten harrastuksia tai muuta mieluisaa tekemistä. Itsemyötätuntoa ja armollisuutta itseä kohtaan tarvitaan myös.

– On tärkeää muistaa, että riittävän hyvä riittää, kaiken ei tarvitse olla täydellistä.

Hanke tarjoaa uupumusta ja sen tunnistamista käsitteleviä koulutussisältöjä niin opiskelijoille kuin oppilaitoksillekin ja koulutusta oppilaitosten henkilökunnalle. Opiskelijoille suunnatut materiaalit ovat käytettävissä Yeesi ry:n verkkosivujen kautta. 

www.yeesi.fi  |  @toisenasteenuupumus