Uniikki kokoelma sai uuden vetonaulan

Uniikki kokoelma sai uuden vetonaulan

Yksi museon arvokkaimmista esineistä on vuonna 1640 Augsburgissa valmistunut neljän koneiston pöytäkello lukuisine toimintoineen. Kello kuului aikanaan kreivi Gustaf Mauritz Armfeltille. 

Uniikki kokoelma sai uuden vetonaulan

Reitzin säätiön kotimuseossa Helsingissä esillä oleva taidekokoelma täydentyi kesällä uudella Helene Schjerfbeckin maalauksella.

Teksti Liisa Joensuu  Kuvat Joona Raevuori

Jos Firenzen taideaarteet saavat matkailijat hurmioon, lähelle voi päästä myös Helsingin Töölössä. Lauri ja Lasse Reitzin säätiön kotimuseo Apollonkadulla pitää sisällään ainutlaatuisen kokoelman kotimaisen maalaustaiteen mestariteoksia ja harvinaisia taide-esineitä eri puolilta maailmaa. Ennen kaikkea kattavassa kokoelmassa ihastuttaa poikkeuksellisen lahjakkaiden taiteilijoiden luomiskyky ja näkemyksellisyys. 

Museon jo ennestään mittava Helene Schjerfbeck -kokoelma täydentyi kesällä, kun säätiö hankki taiteilijan teoksen Sininauhainen tyttö. Se on museon uusin vetonaula. Hankinnan jälkeen museon kokoelmassa on taiteilijan 13 maalausta ja kaksi piirustusta. Sininauhaisesta tytöstä käytiin kilpaa Bukowskin huutokaupassa Tukholmassa.  

– Saimme hienon täydennyksen Schjerfbeck-kokoelmaamme, jota olemme kartuttaneet kymmenen viime vuoden aikana. Sininauhainen tyttö on erityisen vaikuttava lapsikuva. Teos ripustettiin heinäkuussa museon ollessa suljettuna yleisöltä, ja kesän aikana kyselyjä on tullut paljon, kertoo Reitzin säätiön asiamies ja museonjohtaja Jaana Cawén.

Tyttöä ei voinut ohittaa

Yleisön kiinnostusta on herättänyt teoksen ainutlaatuisuuden lisäksi myös sen korkealle kivunnut hankintahinta, joka oli korkein Helene Schjerfbeckin akvarelliteoksesta maksettu summa kautta aikain. Hinta kertoo teoksen merkittävyydestä ja asemasta taiteilijan tuotannossa.

– Olimme ajatelleet, että tämänvuotiset hankinnat oli jo tehty, mutta tätä ei vain voinut ohittaa. Tapaus on esimerkki siitä, kuinka hankintapäätökset on tehtävä sen mukaan, mitä tulee tarjolle. Aina ei voi edetä tiukan vuosibudjetin raameissa.

Edellisen Schjerfbeckin teoksen säätiö sai kokoelmaansa keväällä, kun se hankki Keltapuseroisen tytön vuodelta 1933. Taiteilijan omakuva vuodelta 1934 taas ripustettiin museoon vuonna 2019. Muita nähtävillä olevia Schjerfbeckejä ovat muun muassa Miekkailija, Kamelioita, Suopursuja, Kalifornialainen ja Sitruunoita visakoivukulhossa.

Museonjohtaja Jaana Cawén esittelee Reitzin säätiön kotimuseon uusinta vetonaulaa, joka on Helene Schjerfbeckin Sininauhainen tyttö.

Teokset takaisin kotiin

Reitzin säätiön taidekokoelman lähtökohtana ovat olleet rakennuttaja Lauri Reitzin aikanaan keräämät valioteokset, maalaukset ja esineet. Säätiö on vuodesta 1971 kartuttanut kokoelmaa omaisuutensa tuotoilla. Maalauksissa se on keskittynyt kotimaisen maalaustaiteen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun teoksiin. 

Museon ripustuksessa ovat esillä suomalaisen taidehistorian tunnetuimmat nimet Albert Edelfeltistä Akseli Gallen-Kallelaan, Ferdinand von Wrightistä Hugo Simbergiin ja Fanny Churbergistä Maria Wiikiin.

– Yksi toimintamme kulmakiviä on palauttaa suomalaistaiteilijoiden teoksia maailmalta takaisin kotiin. Painopiste on korkealaatuisissa merkkiteoksissa. Lauri Reitzin leski Maria Reitz säätiöi aikanaan perheen kokoelmat, jotta taide saataisiin kaikkien nähtäville. Tämä on edelleen ohjenuoramme. Palautamme teoksia ulkomaisista yksityiskokoelmista kotimaahan ja esittelemme niitä ilmaiseksi suurelle yleisölle. Esinehankinnat painottuvat laadukkaisiin eurooppalaisiin esineisiin, joita säätiö haluaa saada kotimaisen yleisön nähtäville, Cawén avaa. 

Säätiön nimessä esiintyvä Lasse Reitz oli edellisten poika, joka menehtyi varhaisessa keski-iässä. Yli 300-neliöinen museo toimii perheen entisessä kodissa, johon on yhdistetty myös viereinen huoneisto.

Maalausten lisäksi esillä on upeaa antiikkihopeaa, taidokkaita posliiniesineitä ja eurooppalaisittainkin harvinainen kellokokoelma. 

Museossa on nähtävillä myös merkittävä asekokoelma 1500-luvun haarniskoineen. Yksi museonjohtaja Cawénin suosikkeja on eurooppalaisen prinssin hevoselleen teettämä päähaarniska. Asehuoneesta löytyy myös kirjaharvinaisuuksia, kuten ensimmäinen suomenkielinen käännös Uudesta testamentista vuodelta 1548.

Reitzin säätiön kotimuseo

  • Taidemuseossa ovat esillä Helsingin merkittävimpiin rakennuttajiin 1920-50-luvuilla kuuluneen Lauri Reitzin taide- ja antiikkikokoelmat.
  • Säätiö on perustamisestaan lähtien kartuttanut Reitzin keräämiä kokoelmia ja nähtävillä on muun muassa suomalaisen maalaustaiteen historian merkkiteoksia.
  • Museo avoinna: KE 15–18, SU 14–17
    Apollonkatu 23 B
  • reitz.fi