Sofor Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Seppo Salo on nähnyt, miten tekoäly on luonut uusia mahdollisuuksia ennakoida ihmisten työkyvyn muutoksia ajoissa. Kuva Joona Raevuori.
Työympäristö

Tekoälyllä tuetaan työkykyjohtamista jo tänä päivänä

Sairauspoissaolot ja -eläkkeet ovat luoneet aikapommin suomalaiseen työelämään. Inhimillisen ja sosiaalisen kärsimyksen lisäksi kyseessä on kymmenien miljardien hintalappu kansantaloudelle.

Teksti Joonas Ranta

Suomalaisten työkyky on tapetilla entistä enemmän. Siinä missä työterveys liittyi ennen lähinnä työtapaturmiin ja ammattitauteihin, ovat poissaolojen syyt 2020-luvun aattona ratkaisevasti muuttuneet.

Noin 80 prosenttia ihmisten työpanoksen heikkenemisen kustannuksista liittyy muuhun kuin työtapaturmiin. Kyseessä voi olla fyysinen tai psyykkinen sairastelu, päihteet tai muut muutokset elämäntilanteessa.

Kyseessä on koko suomalaista yhteiskuntaa koskeva kansantaloudellinen haaste: työpanoksen menetykset maksavat kansantaloudelle yli 20 miljardia euroa vuodessa.

– Yrityksen näkökulmasta syihin puuttuminen hyvissä ajoin on ehdottoman tärkeää, toteaa Sofor Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Seppo Salo.

Soforilla on Suomen pisin kokemus työkyvyn johtamisprosessien digitalisoinnista. Suuren haasteen edessä yritys loistaa asiantuntemuksen lisäksi optimismillaan. Usko asioihin puuttumiseen perustuu kokemuksen lisäksi teknologisiin harppauksiin.

– Innovaatiot, kuten tekoäly ja sen luoma mahdollisuus käsitellä valtavia tietomääriä tarjoavat meille aivan uudenlaiset työkalut esimerkiksi varhaisen puuttumisen prosessien käynnistämiseen.

Tieto työkyvystä on kultaa

Salo tietää, että tekoäly-käsitteen alla käydään sisällöltään ja asiantuntemuksen tasolta vaihtelevaa keskustelua. Jargonin sijaan Salo painottaa yrityksensä tarjoaman alustan konkreettisia etuja ja tuloksia.

Sofor tarjoaa asiakkailleen sekä näiden työterveys- ja vakuutusyhtiökumppaneille yhteistyöalustan, jonka kautta yritykset pystyvät johtamaan henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä joka päivä. Ratkaisu edustaa sekä uusinta teknologiaa että uutta tapaa kytkeä tekoäly osaksi johtamista. Ajatus sai kipinän, kun Soforilla huomattiin, miten monimuotoisia työkykyä koskevat prosessit ovat ja kuinka paljon tietoa valuu hukkaan.

– Jossain kohtaa viimeisen parin vuoden aikana koimme ahaa-elämyksen. Erilaisten projektien myötä huomasimme, että purkin pohjalle jäi valtavasti tietoa. Data on nykypäivänä valtavan arvokasta valuuttaa myös työnantajille. On kauhea sääli, kun jopa 90 prosenttia tästä tiedosta menee hukkaan.

Kun yksilön työkyvyn muutos tulee ajankohtaiseksi, ei dialogia käydä vain henkilön sekä tämän työnantajan välillä.

– Pelkän seurannan ja raportoinnin sijaan halusimme luoda foorumin. Jotta palvelusta olisi etua, tulee sen tuoda yhteen kaikki oleelliset toimijat työterveydestä ja vakuutusyhtiöistä alkaen samaan paikkaan.

Yrityksille työhyvinvointi on iso asia

Työntekijän poissaolojen taustalla olevat syyt ovat moninaisia. Niiden kustannukset yrityksille ovat silti vuositasolla valtavat.

– Pieni yritys ei ole välttämättä valmistautunut sellaisiin laskuihin lainkaan. Suurten organisaatioiden vuosittaiset työkyvyn laskemisen aiheuttamat menot voidaan laskea jopa kymmenissä miljoonissa euroissa.

Soforilla on asiakkaina useita suuryrityksiä, joille työkyvyn merkitys on valtava.

– Asiakkaidemme kiinnostus palvelua kohtaan kertoo, miten paljon kysyntää modernille työkykyjohtamiselle markkinoilla on.

Soforilla tiedetään hyvin, miten työhyvinvoinnin turvaaminen ja aikainen reagointi perustuu tietoon. Tiedolla johtaminen ei kuitenkaan onnistu, jos dataa ei ole kerätty järkevästi ja hedelmälliseen muotoon.

– Työkyvyn turvaaminen on miltä tahansa yritykseltä kaikilla tavoin loistava sijoitus. Asian suuruuden vuoksi kukaan ei voi oikein sanoa, ettei tähän kannata panostaa.

You Might Also Like