Työvaltaisella polulla oppii tekemisen kautta

Työvaltaisella polulla oppii tekemisen kautta

Suomen Diakoniaopisto vastaa lastenhoitajapulan asettamaan haasteeseen tarjoamalla hoitajiksi opiskeleville uutta työvaltaista opiskelupolkua, kertoo koulutusjohtaja Merja Ahtikari.

Työvaltaisella polulla oppii tekemisen kautta

Suomen Diakoniaopisto kouluttaa uusia lastenohjaajia työvaltaista opintopolkua pitkin. Lähtökohtana on kiinnostus ihmisten parissa työskentelyyn.

Teksti Valtteri Mörttinen  Kuva Juha Arvid Helminen

Keväällä korona pakotti yhteiskunnan useimmat palvelut kokonaan kiinni, mutta varhaiskasvatusalalle se ei tarkoittanut toimettomuutta. Etätöihin siirtyneet vanhemmat saivat kodeissaan hetken työrauhaa, kun lapset parkkeerasivat tablettiensa eteen oppimaan. Osa päiväkodeista jatkoi varhaiskasvatusta etäyhteyden välityksellä.

– Meillä satsataan erityisesti siihen, että varhaiskasvatusalalle valmistuu lastenohjaajia, joiden digitaidot ovat korkealla tasolla, kertoo Suomen Diakoniaopiston koulutusjohtaja Merja Ahtikari.

Varhaiskasvatuksen digitalisoituminen ja mobiilipedagogiikka ovat tulleet jäädäkseen siinä missä minkä tahansa muunkin alan digitalisoituminen.

– Digitalisoituvassa maailmassa varhaiskasvatuksen tärkeä tehtävä on antaa lapsille valmiuksia ymmärtää, käyttää ja tuottaa muun muassa  erilaisia medioita ja tekstejä, Ahtikari painottaa.

Ohjelmoinnilliseen ajatteluun panostaminen on kuitenkin lastenohjaajia kouluttavan Suomen Diakoniaopiston monista vahvuuksista vain yksi.

Osaajista huutava pula

Yleinen mielikuva Helsingissä sijaitsevasta Suomen Diakoniaopiston kampuksesta on se, että koulusta valmistuu vain lähihoitajia. Ajatus yhden alan opinahjosta on kuitenkin täysin vanhentunut.

Monelle tuleekin edelleen yllätyksenä, että koulutustarjonta Alppikadulla on fuusioitumisen ansioista laajentunut, ja nykyään Suomen Diakoniaopistosta valmistuu lähihoitajien lisäksi muun muassa kokkeja, kosmetologeja sekä toimitilahuoltajia.

Vuodesta 2017 alkaen listalle ovat kuuluneet myös nuoriso- ja yhteisöohjaajat sekä lastenohjaajat. Näistä jälkimmäisenä mainitut työllistyvät varhaiskasvatusalalle – pääasiassa siis päiväkoteihin.

Vaikutti korona työmarkkinoihin tai ei, sekä koulutetuista lastenhoitajista että varhaiskasvatuksen opettajista on Suomessa edelleen valtava pula.

Osa lastenhoitajista työskentelee puolestaan opettajien sijaisina, mikä osaltaan hankaloittaa tilannetta. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ammattilaisten tarve on niin huutava, että osaavan henkilöstön kouluttamiselle on tarpeen luoda uusia polkuja.

Suomen Diakoniaopisto vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla lastenohjaajan tutkintoon perinteisten opintojen ohelle uutta työvaltaista opiskelupolkua. Tarkoitus on saada opiskelijat nopeasti kiinni työelämään, ja opisto etsiikin nyt erityisesti päiväkodeista uusia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa toteuttaa koulutusta.

– Opiskelijalle työvaltaisessa opiskelussa korostuu halu oppia ammattiin nimenomaan tekemisen kautta, Ahtikari sanoo.

Työvaltainen opiskelu on mahdollista toteuttaa joko oppisopimuksella tai koulutussopimuksella. Molemmissa pääpaino on kuitenkin työpaikalla opiskelussa. Tämän lisäksi osa opinnoista on lähi- tai monimuoto-opetusta.

– Työnantajien näkökulmasta tämä taas mahdollistaa samalla sen, että he saavat alusta alkaen tilaisuuden sitouttaa uusia ammattilaisia omaan työyhteisöönsä ja löytävät tavallista pidempien työssäoppimisjaksojen kautta itselleen uusia osaajia, Ahtikari avaa.

Koulutus räätälöitävissä

Uudistunut ammatillinen koulutus mahdollistaa opiskelupolun räätälöimisen jokaiselle opiskelijalle.

– Lastenohjaajan tutkinto on toisen asteen tutkinto, mutta läheskään kaikki alalle opiskelevista eivät ole suoraan peruskoulusta tulevia nuoria, vaan joukossa on myös lukuisia aikuisia alanvaihtajia.

Opintoihin hakeudutaan nykyään pääosin jatkuvan haun kautta, joten aloittamisen aikataulu on aiempaa vapaampi. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, ja opiskelijan aiempi osaaminen huomioidaan koulutuksen suunnittelussa. Tämä vaikuttaa suoraan esimerkiksi koulutuksen pituuteen.

– Lähtökohtaisesti meillä puhutaan kahden tai kolmen vuoden koulutuksesta. Yksilöllisen suunnitelman ansiosta koulutus voi kuitenkin olla lyhyempi tai pidempi riippuen opiskelijan elämäntilanteesta ja osaamistasosta.

Kasvatus- ja ohjausalan koulutus on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ihmisten kanssa työskentelystä ja soveltuvat alalle.

– Varhaiskasvatuksessa työskentelevät ammattilaiset tekevät merkityksellistä työtä ja ovat luomassa perustaa elämänmittaiselle oppimiselle ja kasvulle, summaa Ahtikari.