Työssä kuuluu voida hyvin

Työssä kuuluu voida hyvin

Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murron mielestä työhyvinvoinnin parantamiseen tulisi panostaa merkittävästi enemmän kuin nykyään. Paremmalla työhyvinvoinnilla olisi monia positiivisia vaikutuksia julkiseen talouteen: se tarkoittaisi pidempiä työuria, korkeampaa työllisyysastetta, kansalaisten parempaa toimeentuloa ja siten verovarojen karttumista. 

Työssä kuuluu voida hyvin

Uupumus työelämässä on kasvava ilmiö. Akava on aloittanut hankkeen, jonka tavoite on konkreettisten keinojen avulla rakentaa työelämästä sellaista, että ihmiset jaksavat ja voivat hyvin.

Teksti Moona Laakso  Kuva Joona Raevuori

Työelämä on entistä uuvuttavampaa. Etenkin henkisestä kuormituksesta johtuva uupumus on ollut kasvussa. Ilmiöstä on huolissaan Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto.

– Työn haitallinen psykososiaalinen kuormitus, työuupumus ja mielenterveysongelmat ovat mielestäni tämän hetken isoimpia haasteita työelämässä ja yhteiskunnassa. Se että ihmiset uupuvat omassa työssään niin laajasti, on todella valitettava ja vakava ilmiö, Murto toteaa.

Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 19 100 työikäistä suomalaista, mikä tarkoittaa sitä, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevien joukko kasvoi päivittäin keskimäärin 52 työikäisellä henkilöllä. Muun muassa työkyvyttömyyseläkkeiden määrään ja työuupumukseen Akava haluaa tarttua aloittamalla Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hankkeen, jolla tuodaan esille työhyvinvointiin liittyviä teemoja sekä esitetään konkreettisia ratkaisuja työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi.

Miljardiluokan kustannukset

Akava Worksin tuottaman kyselyn perusteella 46 prosenttia akavalaisista kokee työuupumuksen suureksi tai melko suureksi riskiksi omassa työssään. Murron mielestä luku on hälyttävä.

Uupumukseen ajavat henkilöstöresurssien vähäisyys, kiire, työn liialliseksi mitoitettu määrä työaikaan nähden, taukojen puute, riittämätön palautuminen työstä, jatkuvat keskeytykset työssä ja työn valuminen vapaa-ajalle. 

– Toisaalta työn motivaatio on kova, mutta käänteinen ilmiö on se, että ihmiset yksinkertaisesti uupuvat. Se, että supistetaan henkilöstöä minimiin ja puristetaan työntekijöistä kaikki irti, kostautuu uupumisena ja kustannuksissa.

Työkyvyttömyyden kustannukset ovat useita miljardeja euroja vuosittain. Eläketurvakeskuksen mukaan viime vuonna pelkästään työkyvyttömyyseläkkeiden menot olivat työeläkejärjestelmässä noin 1,7 miljardia euroa.

– Mielenterveyssyyt ovat isoin syy työkyvyttömyyseläkkeelle. Olen huolissani etenkin nuorista, joiden mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. On todella hälyttävää, jos alle kolmekymppiset jo uupuvat työssään. Kaikki mielenterveysongelmat eivät toki johdu työelämästä, mutta ne heijastuvat sinne.

Murron mielestä työhyvinvointiin ja työkykyyn tulisi panostaa, jotta niillä olisi myönteisiä vaikutuksia niin julkiseen talouteen, työurien pidentymiseen, työllisyyteen kuin yksilöiden toimeentuloon.

– On kaikkien etu, että työkyvyttömyyskustannuksia saadaan alenemaan ja ihmiset jaksamaan työelämässä hyvin, Murto painottaa.

Hyvä työkyky on sijoitus

  • Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi viime vuonna 19 100 henkilöä.
  • Työkyvyttömyydestä johtuvat kansantaloudelliset kustannukset lasketaan miljardeissa.
  • Suuria työssä jaksamista heikentäviä tekijöitä ovat työn valuminen vapaa-ajalle, liialliset työmäärät, taukojen puute ja henkilöstöresurssien vähyys.

Tekoja hyvinvoinnin eteen

Akava esittää konkreettisia ratkaisuja siihen, miten työhyvinvointia ja työkykyä pitäisi edistää. Keskeisenä pidetään työturvallisuuslain uudistamista.

– Työturvallisuuslaki on säädetty pitkälti fyysisen työn lähtökohdista. Henkistä kuormitusta lainsäädäntö ei tunnista riittävän hyvin. Henkisen kuormituksen ongelmat näkyvät viiveellä ja niitä pitäisi pystyä ennaltaehkäisemään, arvioimaan ja seuraamaan paremmin.

Lisäksi työaikasuojelua pitäisi parantaa ja tehostaa, sillä työn valuminen vapaa-ajalle on tyypillinen ilmiö asiantuntijatyössä ja sen nähdään lisäävän haitallista kuormitusta. Digitalisaatio on aiheuttanut sen, että työntekijä on käytännössä tavoitettavissa koko ajan. Työntekijöille pitäisi turvata riittävä aika työstä palautumiseen.

– Keskeinen tekijä on se, että työpaikoilla kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota henkiseen hyvinvointiin ja työkykyyn. Tätä toki tehdään jo nyt, mutta tarvitsemme lisäpanostuksia paremman ja tuottavamman työelämän kehittämiseksi, Murto sanoo.

– Toivomme, että hankkeemme herättää yhteiskunnallista keskustelua ja kiinnostusta ja että myös poliittiset päättäjät havahtuisivat laajemmin siihen, mikä merkitys työhyvinvoinnilla ja työkyvyllä on esimerkiksi julkisen talouden ja työllisyyden kannalta. Lainsäädäntöuudistuksia tarvitaan työelämän muutosten myötä. Viime kädessä kyse on kuitenkin yksittäisestä ihmisestä. Turvallinen ja tuottava työelämä on yhteinen asia.