Tuusulanjärvi tarjoaa luontoa sekä kulttuuria

Tuusulanjärvi tarjoaa luontoa sekä kulttuuria

logggg

Kulttuuri ja luonto liikuttavat väkeä Tuusulanjärvelle

Teksti Ritva-Liisa Sannemann Kuvat Tuusulan kunta

Tuusulanjärvi on  täydellinen retkikohde, koska pieneltä alueelta löytyy runsaasti nähtävää ja koettavaa.

Tuusulanjärvi on kasvattanut vetovoimaansa monipuolisena kulttuuri- ja luontokohteena. Otollinen sijainti keskellä Uuttamaata tuo alueelle kymmeniä tuhansia vierailijoita vuosittain. Viime vuonna kävijämäärissä päästiin ennätykseen.

 

Puolen tunnin päässä pääkaupunkiseudulta aukeaa kulttuurimaisema, jonne syntyi yli 100 vuotta sitten ainutlaatuinen taiteilijayhteisö. Nyt kansallisromanttiset taiteilijakodit toimivat museoina ja esittelevät mielenmaisemaa, joka johdatti aikoinaan kansakunnan itsenäistymiseen.

– Tuusulanjärvi on täydellinen retkikohde, sillä pieneltä alueelta löytyy runsaasti nähtävää ja koettavaa, sanoo Tuusulan kunnan kulttuuri- ja museotoimenjohtaja Ulla Kinnunen.

Hän on havainnut, että Tuusulanjärvestä on tullut vakiokohde etenkin lähiseudun asukkaille, mutta alueelle tullaan kauempaakin, jopa ulkomaita myöten. Aleksis Kiven kuolinmökissä kirjattiin viime vuonna ennätysmäinen 10 000 kävijän määrä ja Halosenniemessä lähes 20 000.

– Kesällä vierailijoita oli jonoksi asti, kun sisään päästettiin turvavälien takia vain yksi ihminen kerrallaan, Kinnunen kertoo.

Halosenniemen parkkipaikka on osoittautunut riittämättömäksi, ja sitä tullaankin laajentamaan. Myös itse rakennukseen tehdään mittava konservointi lähivuosina.

Itäranta täynnä museoita

Halosenniemen ohella Tuusulanjärven museoista on talvella avoinna Erkkola, runoilija J.H. Erkon taiteilijakoti vaihtuvine näyttelyineen. Siellä on esillä toukokuun alkupuolelle saakka Taneli Eskolan valokuvia, joiden aiheena on Tuusula ja Tuusulanjärvi. Halosenniemessä on meneillään Väinö Blomstedtin töiden näyttely.

Sibeliusten Ainola ja Juhani Ahon Ahola avaavat ovensa toukokuussa ja Eero Järnefeltin Suvirantaan järjestetään kesällä esittelykierroksia. Aleksis Kiven kuolinmökki on niin ikään avoinna keväästä syksyyn.

Rantatien varrelta löytyy myös Lotta Svärd Säätiön ylläpitämä Lottamuseo, joka juhlii järjestön perustamisen 100-vuotista taivalta. Museossa avautuu helmikuun 6. päivänä uusi päänäyttely, jonka teemana on naisten yhteiskuntavastuu.

Taidemaalari Pekka Halosen vuonna 1902 valmistunut kansallisromanttinen ateljeekoti Halosenniemi toimii nykyään taidemuseona.

Sarvikalliolta avautuu kansallismaisema

Yksi suosituimpia luontokohteita on länsirannalla sijaitseva Sarvikallion virkistysalue.

– Siellä on parhaimpina aikoina ollut jopa tuhat kävijää päivässä. Sarvikallion jatkokehittämisessä otetaankin huomioon lisääntyneet kävijämäärät, kertoo vapaa-aikapalveluiden päällikkö Risto Kanerva.

Sarvikalliolta aukeaa mahtava näkymä järvelle. Kallion korkein kohta ulottuu 25 metrin korkeuteen. Aikoinaan tätä kansallismaisemaa ikuistivat teoksiinsa Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt.

Alueelle voi pysähtyä retkeilemään ja ihailemaan maisemia: Sieltä löytyy useita kilometrejä kävelypolkuja, tulipaikkoja, puuvaja ja lähistöltä myös käymälä. Alueelle pääsee joko parkkipaikalta hiekkatietä kävellen tai järven suunnasta sup-laudalla tai veneellä ja kipuamalla laiturirannasta portaita pitkin näköalakalliolle.

Sarvikallio on Tuusulan kunnan omistama maa-alue, jota hallinnoi Uudenmaan virkistysalueyhdistys. Osapuolet ovat yhdessä kuntalaisten kanssa kehittäneet Sarvikallion alueesta upean luontoliikuntakohteen.

Maakuntajärvea halutaan kehittää

Järven virkistyskäyttöä kehitetään jatkuvasti. Valmisteilla on yleissuunnitelmaa, johon kootaan kaikki kohteet uimapaikoista lintutorneihin, venepaikkoihin, uusiin ulkoilureitteihin ja järven kunnossapitoon.

Tuusulanjärvi on valittu Uudenmaan maakuntajärveksi. Sen kolme vesi- ja kosteikkoaluetta kuuluu Natura-alueeseen, joka koostuu Järvenpään ja Hyrylän päissä sijaitsevista kosteikoista sekä järven länsipuolisesta Rantamo-Seittelin kosteikosta. Se on laatuaan Suomen suurin.

Alue on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi, ja seurantatietoja onkin tallessa vuodesta 1940 lähtien.

Piknikille Fjällbon puistoon

Korona-aika on näkynyt Tuusulanjärven luontokohteissa kasvavina kävijämäärinä. Lähimatkailusta on tullut yhä suositumpaa, ja kunta on ottanut trendin huomioon kunnostamalla virkistyskohteita ja parantamalla pääsyä niihin.

Aleksis Kiven kuolinmökin lähettyviltä pääsee polkua pitkin Fjällbon puistoon. Sielläkin voi ihailla järvimaisemaa rantakallioilta ja kävelypolulta. Sen varrelta löytyy myös penkkejä ja nuotiopaikka. Puistosta voi laskeutua portaita pitkin rantalaiturille ja kesällä pukukoppien kautta uimaan.

Fjällbo soveltuu hyvin lapsiperheille, sillä sen paikoitusalueen lähellä on leikkipuisto ja piknik-pöytiä. Kävelypolkuja pystyy kulkemaan rattaillakin.

Talvellakin pääsee liikkumaan

Järven talvinen virkistyskäyttö vaihtelee säiden mukaan. Pakkastalvina, jään kestäessä, Tuusulanjärvelle aurataan ulkoilureittejä muun muassa matkaluistelijoille. Yhteistyötä ylläpidossa tehdään Järvenpään kaupungin kanssa.

– Aurinkoisina viikonloppupäivinä järvellä liikkuu tuhansia ulkoilijoita, Risto Kanerva kertoo.

Ohjelma- ja elämyspalveluyritykset vuokraavat välineitä ympäri vuoden, kesällä soutuveneitä, sup-lautoja ja pyöriä. Talvella matkaluistimia, potkukelkkoja ja muita keliin sopivia välineitä.

– Näiden palveluiden ansiosta kuka tahansa pääsee liikkumaan järvelle, Kanerva vinkkaa.

Tuusulan kunta pitää lumettominakin talvina yllä ensilumen latua Hyrylässä, urheilukeskuksen ympäristössä. Jos lunta ja pakkasta riittää, latuja ja ulkojääkenttiä löytyy kaikista kuntakeskuksista.

Kulttuurimatkailua bussilla ja pyörällä

Kulttuurimatkailun edistämisestä on tullut kolmen kunnan – Tuusulan, Järvenpään ja Keravan – yhteinen hanke. Kuntien tavoitteena on luoda kuntia yhdistävä reitistö ja helpottaa autottomien pääsyä museokohteisiin.

– Keravalta pääsee jo helposti bussilla Rantatien tuntumaan. Kesäaikaan palvelee Järvenpään rautatieasemalta lähtevä hop on hop off -bussi, joka vie museoiden ja majoituspaikkojen ohi. Lippu on voimassa koko päivän ja kyytiin voi nousta tai jäädä pois niin usein kuin haluaa, Ulla Kinnunen kertoo.

Pyöräily on kätevä tapa tutustua museoihin, luontokohteisiin ja tapahtumiin. Pyörällä voi kulkea noin 25 kilometrin reitin järven ympäri käyttämällä apuna karttaa tai älypuhelinsovellusta. Majoituspalveluiden ohella pyöriä vuokraa kesäkaudella myös Järvenpään taidemuseo.

Reitin varrelle osuu useita lounaspaikkoja ja kahviloita. Halutessaan voi pysähtyä seuraamaan kesäteattereiden ja muiden järjestäjien tapahtumia. Majoituspalveluja tarjoavat hotellit Gustavelund ja Krapi sekä Pescator villas ja Härmän Rati.

Muutakin kuin Tuusulanjärvi

VAIKKA TUUSULANJÄRVI museoineen, luontoelämyksineen ja tapahtumineen on suurelle yleisölle tutuin vierailukohde, mielenkiintoista nähtävää löytyy kunnan muistakin keskuksista: Kellokoskelta ja Jokelasta.

Kellokoskella toimii sairaalamuseo ja kuohuvan Keravanjoen päälle rakennettu ruukin toiminnasta kertova museo.

Pääradan varressa sijaitsevaan Jokelaan on helppo tulla junalla. Paikka tunnetaan tiilitehtaistaan ja lammistaan ja puutarhamaisesta asuinympäristöstään.

Aivan pääkaupunkiseudun kupeesta löytyy Ruotsinkylän tutkimusmetsä polkureitteineen ja eksoottisine puulajeineen. Monet kymmenet ulkomaisten puulajien viljelmät tarjoavat kiinnostavia tutustumiskohteita.

Keskellä maalaismaisemaa, tutkimusmetsän ympäröimänä, kohoaa villa Tammikko, jossa voi yöpyä, lomailla tai järjestää juhlia.

www.visittuusula.fi

www.visittuusulanjärvi.fi

www.uuvi.fi