Tutkimus asettaa nuorten yrittäjyysvalmiudet puntariin

Tutkimus asettaa nuorten yrittäjyysvalmiudet puntariin

LUT:n yrittäjyyden professori Timo Pihkala, nuorempi tutkija Anu Raappana ja yrittäjyystutkija Elena Oikkonen tutkivat laajassa tutkimuksessa yrittäjyyskasvatuksen vaikutuksia.

Tutkimus asettaa nuorten yrittäjyysvalmiudet puntariin

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston kysely lähetetään kaikille maan yhdeksäsluokkalaisille kolmena peräkkäisenä vuotena. Yliopiston tutkimusaineistosta tulee ainutlaatuinen koko maailmassa.

Teksti Sanna Sevänen  Kuva Joona Raevuori

Yrittäjyyskasvatus on ollut peruskoulun opetussuunnitelmassa jo 26 vuotta, mutta kasvatuksen vaikutuksia ei tähän mennessä ole tutkittu. Tänä keväänä tilanne muuttuu, sillä kaikki maan yhdeksäsluokkalaiset kutsutaan vastaamaan Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT:n tutkimukseen aiheesta.

– Yhdeksäsluokkalaiset ovat tärkeässä elämänvaiheessa. Heillä on koko peruskoulun oppimäärä takana, ja moni miettii, mitä haluaa tehdä elämässä, kertoo yrittäjyyden professori Timo Pihkala.

Tutkimus on ainutlaatuinen kahdesta syystä. Suomi otti ensimmäisenä maana maailmassa yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmaan, ja sen vaikutuksia tutkitaan nyt ensimmäistä kertaa.

Lisäksi aineistosta tulee valtavan laaja, sillä se kattaa vuosina 2004, 2005 ja 2006 syntyneet. Tutkijat uskovat, että aineistosta tulee rikas ja moniääninen.

– Pilottivastausten perusteella jo tiedetään, että yhdelle yrittäjyys tarkoittaa makaronia ilman ketsuppia ja toiselle unelman elämistä todeksi, toteaa LUT:n yrittäjyystutkija Elena Oikkonen.

Kyselystä maanlaajuinen

Yhdeksäsluokkalaiset pääsevät vastaamaan lyhyeen kyselyyn maaliskuussa. Kyselyn linkit levitetään kouluihin yhteistyössä opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

– Teimme paljon töitä, jotta tutkimuksen kysymykset kuulostavat ysiluokkalaisten kieleltä. Vastata voi kännykällä, tabletilla tai tietokoneella, jotta vastaaminen olisi mahdollisimman helppoa, kertoo nuorempi tutkija Anu Raappana.

Nuorilta kysytään heidän omia käsityksiään esimerkiksi siitä, kokevatko he olevansa luovia, voisivatko he toimia yrittäjinä tai uskovatko he voivansa vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Peruskoulussa yrittäjyyskasvatus tarkoittaa ennen muuta yrittäjämäisten valmiuksien tukemista.

– Yrittäjyyskasvatus vahvistaa ihan jokaiselle tarpeellisia työelämävalmiuksia, Raappana jatkaa.

Parhaimmillaan nuoret oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan, kokeilemaan ja toteuttamaan ideoitaan sekä saavat yhteistyö- ja viestintätaitoja.

– Nuoria ei ole tarkoitus ajaa yrittäjiksi, mutta heille tulee käymään paremmin, jos he ymmärtävät, että heillä on itse mahdollisuus valita, mitä elämässä tekevät, Pihkala toteaa.

NUORILLA on monia eri mielikuvia siitä, mitä kaikkea yrittäjyys voi olla.

Opetusta kehitetään

Yrittäjyyskasvatuksen sisällyttäminen opetukseen on tutkimusryhmän käsityksen mukaan hajanaista. Vastuu on kasautunut pääasiassa historian- ja yhteiskuntaopin opettajille sekä opinto-ohjaajille.

– Monella on kynnys siirtää opetusta koulun ulkopuolelle ja tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, mikä voisi olla vaikuttavampaa kuin luokkaopetus, Pihkala kertoo.

Nuorten yrittäjyysvalmiuksia mittaavan tutkimuksen tavoitteena onkin löytää keinoja opetuksen kehittämiseen sekä menetelmien levittämiseen tasapuolisesti kaikkialle maahan.

– Jos esimerkiksi näemme, että nuorilta puuttuu luovuutta tai jokin muu asia on aineiston perusteella lommollaan, voimme miettiä, onko syynä esimerkiksi pula opetusmenetelmistä tai -materiaaleista, Pihkala lisää.

Valmiusaste yrittäjyyteen

  • LUT:n yrittäjyyskasvatus-tutkimuksen kohteena ovat yhdeksäsluokkalaiset nuoret ympäri Suomen.
  • Tutkimuksen tavoitteena on selvittää nuorten käsityksiä heidän omista yrittäjyysvalmiuksistaan sekä yrittäjyydestä yleisesti.
  • Kohderyhmänä ovat vuosina 2004, 2005 ja 2006 syntyneet nuoret.