Toimivaa kiertotaloutta sairaalamiljöössä

Toimivaa kiertotaloutta sairaalamiljöössä

Osana kestävää kehitystä on siirryttävä kertakäyttöisistä tuotteista uudelleenkäyttöön. Helppouden sijaan on  henkilökunta on motivoitava vastuulliseen toimintaan. 

Toimivaa kiertotaloutta sairaalamiljöössä

HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vastuullisuus ja ympäristön huomioiminen ovat osa arkipäivää. Tuloksia saavutetaan, kun työssä on mukana koko henkilöstö. 

Teksti Vilma Timonen  Kuva Juha Arvid Helminen

HUSin strategia painottaa vahvasti vastuullisuutta sekä kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista kaikessa toiminnassa. Sairaanhoitopiirin vuosittain laadittava ympäristöohjelma sisältää näkökulmia ja tavoitteita jätehuoltoon, materiaalikierrätykseen, energiatehokkuuteen, kasvihuonekaasuihin sekä henkilökunnan kouluttamiseen ympäristöasioissa. Yksi tärkeimpiä päämääriä on vähentää sekajätteen määrää tehostamalla pakkausmateriaalien kierrätystä. 

– Muovi, metalli, pahvi, kartonki, paperi. Kaikki mahdollinen kierrätetään, toteaa ympäristöhallinnon päällikkö Mirja Virta HUSin Ympäristökeskuksesta.

Tänä vuonna HUSissa on kerätty yli 50 tonnia muovia. Muovit lajitellaan muovityypeittäin, minkä jälkeen keräysmateriaali toimitetaan jatkokäyttöön uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Muovin kierrätystä sairaalaolosuhteissa hankaloittaa tilan puute. 

– Iso haaste ovat sekä osastokohtaiset että koko sairaala-alueen tilat. Potilaspaikan ympärillä ei riitä tilaa monelle lajitteluastialle, eikä tilaa koko sairaalan alueella ole riittävästi, kertoo Meilahden sairaalan teho- ja tehovalvontaosastolla työskentelevä sairaanhoitaja Jouni Hilvo.

Muovin kierrätyksen esteenä ovat myös puuttuvat pakkausmerkinnät, joiden perusteella materiaali voidaan lajitella oikein.

– Kaikki muovit eivät ole merkittyjä, jolloin tuottajilta pitää selvittää, mikä muovi on kyseessä. Kilpailutuksissa tulemme vaatimaan pakkausmerkintöjä, Virta sanoo. 

– Hyvä ratkaisu olisi se, että muovitarvikkeiden käyttöä vähennettäisiin ja suosittaisiin monikäyttöisiä tuotteita aina kun mahdollista. Kestotuotteissa ei tarvitse miettiä muovin kierrätystä lainkaan ja jätettä syntyy vähemmän, Hilvo toteaa. 

Täysin muovitonta ei sairaalasta saa, sillä muovi on tärkeä materiaali esimerkiksi leikkaussalitarvikkeiden steriilipakkauksissa.

Vastuullinen valinta

Uudelleenkäytettävien tuotteiden suosiminen kertakäyttöisten sijaan on tärkeä osa kestävää kehitystä. Sairaalaympäristön tiukat hygieniavaatimukset eivät aina ole este uudelleenkäytölle. 

– Teoriassa kaikki tekstiilit voisivat olla kestotuotteita, mutta vastaan tulee käytännön haasteita. Tällä hetkellä sairaalapesulan kapasiteetti ei riittäisi huoltamaan kaikkea, mutta se on ajan kysymys, Hilvo toteaa.

Tekstiilien ohella monikäyttöisyyttä voitaisiin lisätä esimerkiksi instrumenteissa. Sairaaloissa on käytössä monia tuotteita, jotka ovat aiemmin olleet monikäyttöisiä, mutta joista on siirrytty kertakäyttöisiin niiden helppouden vuoksi. Hilvo kertoo, että kertakäyttötuotteiden käyttö alkoi yleistyä 2000-luvun alussa. 

– Hyvin lyhyessä ajassa olemme muuttaneet sairaalamaailmamme kertakäyttömaailmaksi, ja nyt pitäisi kääntää se toisin päin, Hilvo toteaa.

Henkilökuntaa motivoidaan ja sitoutetaan vastuulliseen toimintaan tiedottamalla ja kouluttamalla. 

– Tiedotus on äärettömän suuri asia. Meillä on seminaareja, koulutusta, ohjeita, uutisia, kampanjoita sekä juttuja omassa henkilöstölehdessämme, Virta sanoo.

Sekä Virta että Hilvo ovat yhtä mieltä siitä, että on tärkeää, että koko henkilöstö on mukana muutoksessa. Asennemuutostyötä helpottaa, kun ympäristövastuuryhmissä on mukana lääkäreitä, johtajia ja muita avainasemassa olevia.

– Kun esimies lähtee mukaan, muutkin innostuvat, Virta tiivistää.