Tietomalleista tulevaisuuden kieli rakennusalalle

Tietomalleista tulevaisuuden kieli rakennusalalle

LAB-ammattikorkeakoulussa kehitetään tietomalli- eli BIM-osaamisen koulutusta. Opiskelijoiden kanssa on testattu uusia menetelmiä, kuten projektityöskentelyä.

Tietomalleista tulevaisuuden kieli rakennusalalle

Perusymmärrys tietomalleista tarvitaan, jotta rakennusala voisi hyötyä digitalisaation mahdollisuuksista. Samalla se on avain myös kansainvälisille markkinoille pääsyyn.

Teksti Eliisa Punttila  Kuva Tuomas Keränen

Tietomallit (BIM) ovat rakennusalalla tulevaisuuden universaali kieli. Ne parantavat rakentamisen tiedonhallintaa, tehokkuutta ja laatua. Tietomalleihin kootaan kaikki rakentamisprojektia koskeva tieto, jotta se on ajantasaista, yhdisteltävissä ja saavutettavissa eri osapuolille. Tietomallit ovat sovellettavissa lähes rajattomasti erilaisiin käyttötapauksiin, myös rakennusalan kestävyyden edistämiseen.

Näiden visioiden tueksi on edistettävä sekä nykyisten että tulevaisuuden ammattilaisten tietomalliosaamista. LAB-ammattikorkeakoulu on mukana kehittämässä alan koulutusta Suomessa.

– Jokaisella rakentamisen ja kiinteistöjen parissa työskentelevällä on oltava perusymmärrys tietomalleista, jotta ala hyötyy digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista, lehtori Timo Lehtoviita LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksiköstä toteaa.

Kansainvälistä yhteistyötä

LAB-ammattikorkeakoululla on yhteinen tietomallikoulutuksen kehittämishanke Pietarin valtiollisen arkkitehtuurin ja rakennustekniikan yliopiston eli SPbGASU:n kanssa: BIM-Integration in Higher and Continuing Education (BIM-ICE, 2020–2022). Rahoitus hankkeelle tulee Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014-2020 -ohjelman kautta EU:lta, Venäjältä ja Suomelta.

Hankkeen tavoitteena on kehittää korkeakouluopiskelijoille ja rakennusalan ammattilaisille suunnattua koulutusta. Tavoitteet pyritään saavuttamaan kehittämällä uusia koulutusmalleja ja lisäämällä tietomallintamisen osaamista korkea- ja jatkokoulutuksessa sekä alan yrityksissä. Tässä juuri kansainvälinen yhteistyö on tarpeen: vaikka rakentamisprosessit eroavatkin maiden välillä, kansainväliset tietomallistandardit yhtenäistävät toimintatapoja. Yrityksille korkeatasoinen tietomalliosaaminen on edellytys kansainvälisille markkinoille pääsemiseksi.

– Tietomalleista saadaan irti suurin hyöty, kun pyritään kohti yhtenäisiä käytäntöjä. Siksi on lisättävä ymmärrystä myös tietomallien kansainvälisistä vaatimuksista, Lehtoviita korostaa.

LAB ja SPbGASU tekevät hankeyhteistyötä monella tasolla. Uusien BIM-teknologioiden testauksiin on osallistunut opiskelijoita kummastakin korkeakoulusta, ja yrityskumppaneista on muodostettu yhteinen verkosto. Tavoitteena on perehtyä myös muiden maiden BIM-kehityksen tilaan.

Lisää käyttömahdollisuuksia

Tietomalleihin perehtyvän olisi hyvä jo alussa tutustua avoimen tietomallinnuksen eli openBIM:n periaatteisiin. Tällöin tietomallien avulla pyritään digitaalisen tiedon avoimuuteen, saavutettavuuteen ja käytettävyyteen. Sen myötä kaikilla rakentamisprosessin osapuolilla on mahdollisuus tarkastella samaa projektia koskevia digitaalisia suunnitelmia riippumatta käytettävistä ohjelmistoista tai työvälineistä. Eri tahojen laatimia suunnitelmia voidaan tarkastella päällekkäin, jolloin rakennusvirheiden riski pienenee. 

Tietomallit mahdollistavat saatavilla olevan tiedon hyödyntämisen uusiin käyttötapauksiin, kuten esimerkiksi kestävyyden parantamiseen. Tietomallien sovellettavuutta havainnollistetaan BIM-ICE-hankkeessa tekemällä määrittelyt muutamille käyttötapauksille, kuten tietomallien käytölle hiilijalanjäljen laskennassa ja energia-analyysissä.