Tervetuloa muovitalkoisiin

Tervetuloa muovitalkoisiin

Oikein lajiteltu muovijäte voidaan kierrättää raaka-aineeksi uusien tuotteiden valmistamiseen. Uusiomuovista tehdään korkealaatuisia muovituotteita ja -pakkauksia.

Tervetuloa muovitalkoisiin

Muovipakkausten kierrätys on saatu Suomessa kasvuun, mutta matkaa EU:n tavoitteeseen on jäljellä. Vuonna 2025 kierrätystaso pitää saada nousemaan 50 prosenttiin.

Teksti Ritva-Liisa Sannemann  Kuva Fortum Oyj

Kuluttajapakkausten keräys alkoi Suomessa vasta 2016, mutta jo neljässä vuodessa muovipakkauksia on opittu lajittelemaan entistä paremmin. Keräys kasvoi viime vuonna voimakkaasti, lähes 80 prosenttia.

Kuluttajien motivoituminen on näkynyt ekopisteiden vilkkaassa käytössä ja kiinteistökohtaisen keräämisen yleistymisenä.

– Erikokoiset taloyhtiöt ovat entistä kiinnostuneempia järjestämään erilliskeräyksen muovipakkauksille, kertoo kehitysjohtajana toimiva Peter Rasmussen Suomen Uusiomuovi Oy:stä.

Pantittomia kuluttajien muovipakkauksia kerättiin kierrätykseen viime vuonna noin 20 000 tonnia, joka on suunnilleen neljännes pakkaustuottajien markkinoille saattamasta määrästä. Kotitalouksien lajittelussa on siis vielä runsaasti parantamisen varaa.

Uusi laki laajentaa vastuuta

Suomen Uusiomuovi on lakisääteisesti toimiva tuottajayhteisö, joka vastaa yli 2 500 pakkaajan tuottajavastuun toteutuksesta. Se järjestää muun muassa veloituksettoman vastaanoton pakkauksille, kierrätyksen, neuvonnan ja opastuksen.

Suomessa jätelainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan vastaamaan EU:n jätesäädöksiä. 

– Jätelaki on tuomassa eniten uusia velvoitteita ja haasteita juuri muovin kierrätykseen. Esimerkiksi alueellisia keräyspisteitä on järjestettävä lisää sekä kuluttajapakkauksille että yrityspakkauksille. Myös kustannusvastuu kasvaa jatkossa, Rasmussen toteaa. 

Muovipakkauksille tulee vaatimuksia myös kertakäyttömuoveja koskevasta Single Use Plastics eli SUP-direktiivistä, joka kieltää joidenkin tuotteiden valmistuksen, asettaa lisää merkintäehtoja ja vaatii uusiomuovin osuuden kasvattamista joissakin pakkauksissa. Lisäksi tuottajayhteisölle lankeaa laajeneva vastuu yleisten alueiden siivous- ja roskaantumiskustannuksista.

Pilviä kierrätyksen taivaalla

Oikein lajiteltu muovijäte voidaan kierrättää eli hyödyntää raaka-aineena uusien tuotteiden valmistamisessa. Uusiomuovista tehdään korkealaatuisia muovituotteita ja -pakkauksia. Kierrätykseen kelpaamaton muovi puolestaan hyödynnetään energiana.

Suomen Uusiomuovi on toimittanut kuluttajilta kerättyä pakkausmuovia Fortumin muovinjalostamolle Riihimäelle. Laitoksen kapasiteetti ei riitä enää kattamaan keräysmääriä, joten jätettä joudutaan viemään ulkomaille jalostettavaksi. 

Uuteen jätelakiin kaavailtu pykälä 62 on romuttamassa Fortumin uuden muovinjalostamon rakentamisen ja kotimaisen kapasiteetin lisäyksen. 

– Pykälässä vaaditaan, että tuottajayhteisön pitää jatkossa vastata kaikista materiaaleista, siis muovin lisäksi lasista, metallista, kartongista ja puusta, kun tällä hetkellä tuottajayhteisöjä on viisi, eli joka materiaalilla omansa,
Rasmussen valaisee.

Kun sopimusosapuolesta eikä jätteen toimittamisesta ollut varmuutta, Fortum keskeytti sopimusneuvottelut Suomen Uusiomuovin kanssa ja pisti jäihin lisäinvestoinnin. Tämä toi pakkaustuottajille 7,4 miljoonan euron lisäkustannuksen ja muovijätettä joudutaan jatkossa rahtaamaan entistä enemmän ulkomaille kierrätettäväksi.

– Jätelain pykälä 62 uhkaa myös koko Suomen Uusiomuovin toimintaa, Rasmussen kertoo.

Materiaalikohtainen tuottajayhteisö vastaa parhaiten nykyisiin ja tuleviin muovipakkausten kierrätyshaasteisiin. 

LAJITTELUA TULEE lisätä, mutta sen ohelle tarvitaan laitosmaista erottelua.

POLKU 2025 -ohjelma

Kasvavat kierrätysvaatimukset vaativat uusia toimia monilla kierrätyksen osa-alueilla. Mukaan tarvitaan Suomessakin koko arvoketju.

Uusia tavoitteita varten Suomen Uusiomuovi on laatinut POLKU 2025 -ohjelman, joka listaa omat tavoitteet sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Sen mukaan kuluttajien ja yritysten lajittelua tulee lisätä, mutta rinnalle tarvitaan myös laitosmaista erottelua, jossa sekajätteestä otetaan ennen polttoa kierrätyskelvolliset muovit talteen. Talkoisiin kutsutaan niin ikään muoviteollisuus ja suunnittelijat.

– Kerätylle muoville pitää saada lisää käyttökohteita eli uusiomuovista valmistettuja tuotteita. 

Kierrätysteknologia kehittyy koko ajan. Mekaanisen erottelun ohelle tulee kemiallinen kierrätys, jossa alkutekijöihinsä hajotetusta muovista kyetään valmistamaan esimerkiksi elintarvikekäyttöön hyväksyttyä muovia.

Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, mitä muovipakkauksille tapahtuu käytön jälkeen. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki EU:n markkinoilla olevat muovipakkaukset on suunniteltu kierrätettäväksi tai uudelleen käytettäväksi. Suomen Uusiomuovi on vahvasti kiertotalouden keskiössä.