Tekoälyn etiikkaa tutkimassa

Tekoälyn etiikkaa tutkimassa

Tampereen, Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen sekä VTT:n yhteisessä ETAIROS-tutkimushankeessa paneudutaan eettisiin kysymyksiin tekoälyn kehittämisessä ja käytössä.

Tekoälyn etiikkaa tutkimassa

Viimeistään koronapandemia osoitti, kuinka paljon internet on muuttanut sosiaalista elämäämme, tuotantoa ja jakelua sekä innovaatiojärjestelmien toimintaa.

Teksti Etairos  Kuva Vasin Lee

On mahdollista, että kenenkään ei enää tarvitse ajaa autoa. Jokainen voi saada itselle sovitettuja neuvoja maistuvista ja terveellisistä ruoista. Tekoäly valitsee kullekin mieluista musiikkia, sopivia elokuvia ja kiinnostavia kirjoja. Tekoälyn avulla voimme kohdistaa poliiseja sinne, missä heitä tarvitaan, tunnistaa todennäköiset rikoksenuusijat ja estää petokset, toisin sanoen tehdä yhteiskunnastamme turvallisemman. Tuotanto ja resurssien käyttö tehostuu, kun työtä autonomisoidaan tekoälyn avulla.

Tulevaisuus voi olla myös synkkä. Tekoälyn ohjaama auto voi päättää ajaa hyödyttömäksi hahmotetun ihmisen päälle säästääkseen toisen. Algoritmit voivat syrjiä etnisiä vähemmistöjä luotonannossa yhdistämällä asuinalueen postinumeron kohonneeseen luottoriskiin, levittää raivoa sopivasti valituilla facebook-uutisilla tai manipuloida ostamaan turhia tavaroita. Viranomaiset ja yksityiset toimijat voivat väärinkäyttää tekoälysovellusten keräämää tietoa. Yksityisyys voi kaventua olemattomiin jatkuvan tehokkaan valvonnan myötä. 

Useita näkökulmia

Emme tiedä vielä, millaista maailmaa tekoälyteknologioiden avulla olemme luomassa. Kysymys on viime kädessä eettinen. ETAIROS-tutkimushankkeessa tutkitaankin, miten voimme päättää, mitä tekoälyllä olisi hyvä tehdä ja millaista on eettisesti hyvä tekoäly. Hanke kehittää tekoälyn suunnittelun ja hyödyntämisen eettisiä ja sosiaalisia ohjauskeinoja ja toimintamalleja. Työtä tekevät tutkijat Tampereen, Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistoista sekä VTT:ltä.

Tekoälyn etiikassa on useita näkökulmia, jotka on otettava huomioon. Professori Jaana Hallamaa ryhmineen tutkii yhtä niistä: tekoälyn etiikan perustaa.

– Vallitseva mielikuva tekoälyn etiikasta on vielä kapea, Hallamaa sanoo ja  huomauttaa, että tekoälyn eettiset kysymykset ovat moniulotteisia, eikä vielä ole yksimielisyyttä edes siitä, millaisesta näkökulmasta tekoälyetiikkaa pitäisi lähestyä.

– Keskustelu on usein hahmotonta. Siksi on tärkeää pohtia perusasioita: mihin tekoälyn etiikassa on keskityttävä ja mitä olemme tekoälyllä tekemässä ja miksi.

VTT:n johtava tutkija, dosentti Jaana Leikas pyrkii kollegoineen tunnistamaan, millaiset tekoälyyn liittyvät ongelmat ovat yhteiskunnallisesti olennaisia. Leikkaan mukaan julkisuudessa puhutaan monesti ääriesimerkein. On keskusteltu esimerkiksi siitä, voiko tekoälystä tulla tietoista ja mitä siitä seuraisi. Tai sitten mietitään, kuka täytyy uhrata, jos joku täytyy. Silloin sivuutetaan ihmisiin jo nyt vaikuttavat tekoälyn arkipäiväiset käyttötapaukset. Jos toimeentulopäätökset haluttaisiin automatisoida, miten se voitaisiin tehdä eettisesti?

ETAIROS-hanke

  • Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke.
  • Edistää tekoälyn soveltamista eettisesti eri liikeelämän aloilla ja julkisessa hallinnossa.
  • Tavoitteena on kehittää eettisiä periaatteita, suunnittelumenetelmiä, sovelluksia ja parantaa tekoälyn sääntelyä.
  • Teemoina sosiaali- ja terveyspalvelut, turvallisuus, ikääntyminen, autonomiset järjestelmät ja yhteiskunnallinen vakaus.

Samat säännöt

Mitä vaikutusta on oikeudellisella sääntelyllä, on kolmas tärkeä tekoälyetiikan ulottuvuus.

– Helposti ajatellaan, että tekoäly on niin uusi juttu, ettei lakikirja ole voinut pysyä perässä, sanoo apulaisprofessori Mika Viljanen.

Käsitys on kuitenkin harhaluulo. Vaikka EU:ssa on luotu tekoälylle eettiset periaatteet ja kartoitettu tarvetta muuttaa lainsäädäntöä, voimassa olevat säännöt koskevat myös tekoälyn suunnittelijoita. 

– Ne eivät silti juuri kiinnosta insinöörejä, paitsi ehkä GDPR-tietosuojasäännöstö, Viljanen toteaa.

Tekoälyllä on lukemattomia sovelluskohteita. Ei ole järkevää ensin tuottaa sovellusta ja vasta sitten arvioida, onko se hyväksyttävä.

– Tarvitaan uusia suunnittelumenetelmiä ja työkaluja. Tekoälyjärjestelmistä tulisi tehdä malleja, joiden avulla niiden käyttäytymistä ja hyväksyttävyyttä voidaan arvioida, jo ennen kuin järjestelmä rakennetaan, painottaa professori Jyrki Nummenmaa.

Samalla on syytä muistaa, että tekoäly poikkeaa ratkaisevasti ihmisten järjestä. Ihmisellä voi olla vapaa tahto, mutta tietokoneella sitä ei ole. Tekoälyjärjestelmän älykkyys kuvaa enemmänkin sen rakentajien älykkyyttä.

– Eettistä tekoälyä kehitettäessä on otettava huomioon tekoälyn toimivan osana ihmisten sosiaalista ja psyykkistä ympäristöä. Vaikka harva työskentelee robotin kanssa, tekoäly vaikuttaa toimintatapojen kautta tapaamme hahmottaa asioita, ihmisiä ja yhteiskuntaa, sanoo professori Pertti Saariluoma.