Tekoäly yhdistää tutkijat ja yritykset

Tekoäly yhdistää tutkijat ja yritykset

Sumitomo SHI FW on soveltanut tekoälyä korkean teknologian kiertoleijupetikattiloissaan.

Tekoäly yhdistää tutkijat ja yritykset

Itä-Suomen yliopiston tekoälyn tutkijat toimivat yhteistyössä yritysten kanssa. Kun uusia ratkaisuja testataan todellisissa tuotantoprosesseissa, tuloksista hyötyvät kaikki osapuolet.

Teksti Marja Hakola  Kuva Sumitomo SHI FW

Tekoälyn soveltavaa tutkimusta meillä on tehty jo vuodesta 2004, kertoo Yrjö Hiltunen, tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen prosessi-informatiikan tutkimusryhmästä.

Alusta asti kuviossa on ollut mukana yhteistyö eri aloja edustavien yritysten kanssa. Tekoälyyn liittyvän tutkimuksen tarve ja hyöty ymmärretään Hiltusen mukaan nykyään entistä laajemmin.

– Yhteistyön ajureita ovat niin kustannustehokkuus kuin ympäristöarvot. Optimaalisesti ja taloudellisesti toimivat teolliset prosessit ovat usein kestävämpiä ratkaisuja myös ympäristön näkökulmasta.

Hiltusen mukaan tekoälypohjaisten ratkaisujen merkitys erilaisten tuotantoprosessien hallinnassa kasvaa globaalilla tasolla jatkuvasti. Sen takia suomalaistenkin yritysten tulisi ottaa rohkeasti käyttöön digitaalisia, tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja.

Käynnissä olevan AI-DA-hankkeen tavoitteena on vahvistaa tekoälyyn liittyvää alueellista osaamista entisestään ja luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Rahoitus hankkeeseen on saatu Business Finlandilta, Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) sekä yrityksiltä.

Hankkeessa toteutetaan uudenlainen soveltava lähestymistapa tekoälyyn ja ennen kaikkea sen soveltamiseen tuotantoprosesseissa. Lähestymistavassa korostuvat kaksi älykkään järjestelmän kannalta tärkeää seikkaa: itseoppivuus ja ennustavuus.

– Voiko järjestelmä oppia? Osaako se muuttua ja joustaa, jos tuotantoprosessin olosuhteet, esimerkiksi vuodenaika, muuttuvat? Osaako järjestelmä reagoida oikein saamaansa dataan ja mittaustuloksiin? Pystyykö se ennakoimaan ja ilmoittamaan ongelmasta? Nämä asiat kiinnostavat meitä erityisesti, Hiltunen kertoo.

HANKKEESSA toteutetaan uusi lähestymistapa tekoälyyn ja sen soveltamiseen.

Kattilateknologiaa kehittämässä

Höyrykattiloita voimalaitosten ja teollisuuden käyttöön maailmanlaajuisesti valmistava Sumitomo SHI FW on yksi AI-DA-hankkeen yhteistyökumppaneista. Yhtiön ydinosaamista on korkean hyötysuhteen matalapäästöinen leijukerrosteknologia ja erityisesti CFB- eli kiertopetikattilat.

– Panostamme tekoälyyn voidaksemme palvella asiakkaitamme entistä paremmin ja kustannustehokkaammin. Tekoälyn avulla voimme kehittää sekä kattilateknologiaa että tarjoamiamme tuotteita ja palveluita, toteaa digitaalisten ratkaisujen liiketoimintajohtaja Ilkka Koskinen Sumitomo SHI FW:ltä. Koskisen mukaan tekoälyratkaisuille on kysyntää.

Sumitomolla tekoälyä on sovellettu jo korkean teknologian kiertoleijupetikattiloissa. Tekoälyä hyödyntävien havainnointijärjestelmien avulla on voitu ennakoida kattilan toimintaan liittyviä riskejä ja ongelmatilanteita ja reagoida niihin ajoissa yhdistämällä SFW:n kattilamalli ja asiakkaan prosessidata reaaliaikaisesti.

Kun höyrykattilassa on kova paine, voi painerunkoon tulla vuoto, yleensä kulumisen seurauksena. Ulos vuotava vesi ja höyry kuluttavat viereisiä metalliputkia, ja seurannaisvauriot voivat levitä nopeasti.

Eri puolilta kattilaa kerätyn datan avulla vuoto voidaan kuitenkin havaita nopeasti ja antaa operaattorille ohjeet, miten toimia. Näin vältytään mittavilta seurannaisvaurioilta kattilan painerungossa, ja vuodosta johtuva pakollinen korjausseisokki on mahdollisimman lyhyt.

– Asiakkaalle tämä voi tarkoittaa jopa miljoonien eurojen säästöä, Koskinen toteaa.