Laboratoriohoitaja Johanna Paalanen tutkii mikroskoopilla nestapapanäytettä Seinäjoen keskussairaalassa. Kuva Anssi Kaunismäki.
Teknologia

Valttina potilasystävällisyys

Gynekologisten irtosolu-eli Papa-näytteiden ottomuuttuu kertaheitolla tehokkaammaksi nestepapatutkimuksen ansiosta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on ottanut menetelmän käyttöön ensimmäisenä Suomessa. 

Teksti Outi Rantala

–Potilaan kannalta tämä on erittäin hyvä muutos. Aiemmin sivelytutkimuksessa näytteet otettiin kolmella eri välineellä ja tämä oli monille potilaille epämukavaa, hieman kivuliastakin. Nyt nestepapatutkimuksessa näyte saadaan pyöräytettyä kohdunnapukasta yhdellä kertaa ja siirretään nestemäiseen fiksatiivi-purkkiin, Seinäjoen keskussairaalan naistentautien ja synnytysten yksikön ylilääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo kuvailee.

Hyöty potilaalle on työvoitto hoitoalan ammattilaisillekin. Kohdunkaulan syövän riskitekijöiden tunnistaminen on tärkeää. Sukupuoliteitse leviävän HPV:n (engl. Human Papilloma Virus) aiheuttamat infektiot lisäävät pitkittyessään riskiä pahanlaatuisille solumuutoksille.

Edistyksellinen työtapa

Seinäjoen keskussairaalaan tulee tutkittavaksi vuosittain noin 4 000 gynekologista irtosolunäytettä ja 800 HPV-näytettä. Sairaalan patologian ja mikrobiologian yksiköille nestepapatutkimus on mullistava edistysaskel. Patologian osaston ylilääkäri Erja Rajakorpi kiinnittää huomiota näytteiden tulkittavuuteen.

– Bioanalyytikko tai laboratoriohoitaja esitarkastaa näytelasin, jonka jälkeen patologi analysoi näytteen ja antaa diagnoosin, Rajakorpi kertoo.

Näytesolut ovat uuden menetelmän ansiosta yhdessä kerroksessa, jolloin muutokset ovat helpommin diagnosoitavissa. Lisäksi mikroskopoitavan alueen pinta-ala on pienempi, mikä tuo nopeutta ja tarkkuutta työhön.

 

Nestepapa on ylivoimaisesti paras lähestymistapa näytteiden digitalisointiin.

 

 

– Sivelytutkimuksessa solut olivat kasalla, jolloin niitä oli vaikeampi tutkia. Tulevaisuudessa samasta näytteestä saadaan tehtyä muitakin tutkimuksia. Lisäksi nestepapamenetelmä on paras lähestymistapa gynekologisten irtosolunäytteiden digitalisointiin.

Sairaalasolubiologien rooli menetelmän käyttöönotossa on ollut keskeinen. Ylisolubiologi Mervi Jumppanen, solubiologi Monica Nieminen, laboratoriohoitaja Johanna Paalanen ja osastonhoitaja Päivi Kärki ovat iloisia siitä, että yhteistyö eri ammattiryhmien välillä on ollut saumatonta.

– Tämä työ on koko ajan ollut tiivistä yhteistyötä eri osaajien ja toimijoiden välillä, he toteavat.

Taloudellisia vaikutuksia

Nestepapatutkimukset otettiin Seinäjoella käyttöön huhtikuussa 2016. Nyt työn alla on toteutuneiden kustannusten laskeminen, jotta saadaan selville päätöksentekijöitäkin kiinnostavat kustannusvaikutukset.

Amerikkalaisten 1990-luvulla kehittämä ja Pohjoismaissa jo yleinen ThinPrep-menetelmä on vasta nyt rantautunut Suomeen. Aiemmin nestepapatutkimusta on pidetty turhan kalliina, mutta nyt Seinäjoen kokemus viittaa siihen, että kustannussäästöjä syntyy joka tapauksessa. Immuno Diagnostic Oy:n maahantuoman laitteen hankintahinta on noin 50 000 euroa. Laitevalmistaja on amerikkalainen Hologic.

Vaikka työvaiheita tuli patologian laboratoriossa yksi lisää, säästöä syntyy kokonaiskustannuksissa.

– Etuja tulee kaikissa muissa vaiheissa: näytteenottoon menee vähemmän aikaa, kun otetaan yksi näyte. Yhdestä näytteestä saadaan tehtyä kaksi tutkimusta: patologian Papa-testi ja mikrobiologian HPV-testi, sairaalamikrobiologi Kerttu Saha huomauttaa.

Syksystä 2017 lähtien menetelmää on jalkautettu maakunnan perusterveydenhuollon yksiköihin. Näytteenottajat ovat omaksuneet uuden näytteenottotavan hyvin.

Vanha menetelmä on vielä käytössä jonkin aikaa, mutta tavoitteena on siirtyä kokonaan käyttämään nestepapatutkimusta. Terveyskeskusten henkilöstön koulutukset viedään loppuun tammikuun 2018 aikana.

Moderni suunnannäyttäjä

Uuden menetelmän käyttöönotossa oleellinen osuus oli eri yksiköiden välisessä yhteistyössä. Yksiköiden henkilökunta on ollut erittäin sitoutunutta menetelmän käyttöönottoon ja kehittämiseen. Seinäjoen keskussairaalassa arvostetaan innovatiivisuutta, joten mikrobiologian, patologian ja naistentautien yksikköjen yhteinen ajatus otettiin vastaan innostuneesti.

– Seinäjoen keskussairaalassa on salliva ja innostava ilmapiiri. Ammattilaiset saavat kehittää työtään rauhassa. Sairaalan johto tukee hyviä ideoita. Tämä näkyy esimerkiksi sairaalan modernissa laitekannassa. Sairaalan tiloja on myös merkittävästi uudistettu ja laajennettu ajanmukaisiksi, Erkinheimo listaa.

Saatat myös pitää