LAMKin projektipäällikkö Timo Turunen sekä projektijohtaja Satu hyökki iloitsevat mahdollisuuksista, joita uusi kampus tarjoaa sen opiskelijoille sekä opintonsa vasta aloittaville. Kuva Antti Sihlman.
Teknologia

Uuden ajan digikampus

Lahden vetovoimaa opiskelukaupunkina vauhdittaa uuden LUT-yliopiston lisäksi oppimisympäristöltään Euroopan edistyksellisin ammattikorkeakoulu. Uudella kampuksella korostuu vahva yhdessä tekeminen. 

Teksti Terhi Kangas

Lahden ammattikorkeakoulun projektijohtaja Satu Hyökki on ollut tänä syksynä poikkeuksellisen kiireinen. Iskun perinteisellä tehdasalueella Mukkalankadulla avasi syyskuussa ovensa LAMKin uusi kampus. Kaikki ammattikorkeakoulun yksiköt on tuotu saman katon alle tärkeiden yhteistyökumppaneiden läheisyyteen. Muun muassa Lahden Yliopistokampus, Lahden Seudun Kehitys LADEC, Lahden Tiedepuisto ja monta merkittävää yritystä ovat aivan naapurissa.

Euroopan edelläkävijäkampus on herättänyt kiinnostusta myös Lahden ulkopuolella, ja Hyökki on emännöinyt 3–5 vierailuryhmää viikossa avajaisista lähtien. Erilaiset monitoimitalot ovat tällä hetkellä suosittuja rakentamisen malleja eri puolella Suomea, ja lahtelaiskampuksen monista näkökulmista mietityt kiinteistöratkaisut ovat monelle oiva benchmarking-kohde.

– Yhtenäinen kampus tarjoaa digitalisaatiota ja tekoälyä hyödyntävän ympäristön, jossa korostuu vahva yhdessä tekeminen, Hyökki tiivistää monen vuoden kehitystyön tulosta.

Tulevaisuuden tarpeisiin

Yhteisestä kampusalueesta on haaveiltu Lahdessa jo niin pitkään, että skeptisimmät ovat epäilleet kehitystyön jäävän ikuisiksi ajoiksi vain paperille. Tutustumiskierros uusissa tiloissa todistaa, että hyvää on kannattanut odottaa. Kaikki ekosysteemissä on mietitty tarkoin tulevaisuuden opiskelutekniikoiden, työelämän ja vastuullisuuden kulmasta pitkään käyttäjätutkimukseen tukeutuen.

– Ammattikorkeakoulun muutosprosessi alkoi vuonna 2012, jolloin analysoimme korkeakoulun nykytilan sekä määrittelimme keskeisimmät käyttäjäryhmät: opiskelijat, henkilöstön ja sidosryhmät. Kampuskehityksen suunnitelmalliseksi ohjenuoraksi valittiin käyttäjälähtöisyys, Hyökki taustoittaa.

Eri käyttäjäryhmät osallistettiin myös muutoksen tekijöiksi. Tulevaisuuden oppimisympäristöä varten kerättiin käyttäjätietoa pelillistämisellä, työpajoilla ja fokusryhmätyöskentelyllä. Suunnitteluvaiheessa on alusta asti huomioitu tilallinen, toiminnallinen ja pedagoginen näkökulma.

Yksi käyttäjätutkimuksen perusteella kampukselle tuotu pieni mutta merkittävä arjen ratkaisu löytyy käytävien kulkukorteilla toimivista säilytyslokeroista. Niistä suuri osa on varustettu sähköillä, jotta oman sähkölaitteen voi jättää turvallisesti lukon taakse latautumaan vaikka ruokatauon ajaksi. Kun digilaitteita on nykyisin jokaisella laukussaan jo useampia, on liian vähäinen latauspisteiden määrä arkea hankaloittava ongelma monessa kiinteistössä.

Työpisteistä riippumaton

Valoisan ja modernin toimitilan käytäviltä löytyy kauppakeskuksistakin tuttuja, interaktiivisia näyttötauluja, joiden ansiosta suuressakaan kiinteistössä ei voi päästä eksymään. Puhelimeen ladattavalla LAMK-applikaatiolla käyttäjä voi navigoida tiloissa sekä saada reaaliaikaista varaustietoa.

– Sovellus tietää käyttäjän sijainnin perusteella, mitä tiloja kullakin hetkellä on vapaana käyttäjän läheisyydessä. Myös visuaaliset ovinäytöt toimivat tilavarausten apuna. Perinteisessä navigoinnissa hyödynnetään satelliitteja, mutta meillä on runsaasti sisätilapaikannuksen mahdollistavia tukiasemia, kertoo projektipäällikkö Timo Turunen. 

Tilatieto uudella kampuksella onkin arjen sujuvuuden kannalta erityisen tärkeää, sillä työskentely on kiinteistä työpisteistä riippumatonta. Opiskelija etsii aina kuhunkin tilanteeseen ja tarpeeseensa parhaiten sopivan tilan. Muun muassa perinteisiä tietokoneluokkia on vähennetty radikaalisti, sillä kampuksella on käytössä BYOD-toimintamalli. Lyhenne tulee sanoista Bring Your Own Device.

– Jokainen tuntee oman laitteensa parhaiten, ja sen kanssa on mielekkäintä myös opiskella. Opetuksen virtualisointi perustuu lisenssipohjaisiin ratkaisuihin. Pilvipalvelun kautta opiskelija saa käyttöönsä ohjelmistot omalle koneelleen.

Myös langattomaan esitystekniikkaan ja akustiikkaan on panostettu osana opiskelijoiden sujuvaa ja miellyttävää arkea.

Tilatiedon lisäksi LAMKin sovellus puhuu samaa kieltä muun muassa Lahden seudun liikenteen datan kanssa, joten puhelin kertoo tarvittaessa myös milloin kannattaa lähteä kävelemään bussipysäkille.

Data hyötykäyttöön

Modernin tilasuunnittelun ansiosta kiinteistön 22500 neliötä ovat tehokkaassa käytössä eikä tyhjinä seisovista luokkatiloista makseta turhia ylläpitokustannuksia. Näin toteutuu myös ekologisuus ja vastuullisuus, jotka ovat tärkeitä kampusteesejä. Lisäämällä digitaalisuutta ja tekoälyä kiinteistöratkaisuihin saadaan koko ajan tarkempaa dataa, joka palvelee myös energiatehokkuuden kehittämisessä. Yksi käytännön esimerkki tästä on tilojen sensoriteknologia.

– Jos varattuun tilaan ei tullakaan, sensorit aistivat läsnäoloantureista ja hiilidioksimäärästä sen olevan tyhjillään. Tällöin esimerkiksi tilan ilmastointi ja lämmitys voidaan mukauttaa niin, ettei energiaa kuluteta turhaan, Turunen kertoo.

Myös uusi konesali on moderneimmasta päästä. Jäähdytysteho on minimoitu laitekaappikohtaisella jäähdytyksellä koko tilan jäähdyttämisen sijaan. Konetehoa voidaan säätää käyttäjäpiikkien mukaan, kun data kertoo, mihin aikaan koneita käytetään eniten.

Jatkossa dataa kerätään tekoälyn avulla yhä useammista eri rajapinnoista yhteiseksi hyödyksi. Tavoitteena on korkeakoulumaailman laajin avoimen datan portaali. Verkko-opetuksen lisääntymisen myötä perinteisten luokkatilojen tarve on vähentynyt.

– Alasta riippumatta opiskelija saa joustavasti valita, haluaako suorittaa opintoja etänä vai läsnäollen. Esimerkiksi IT-alan opintojaksoilla opiskelijoista jopa noin 60–70 prosenttia opiskelee jo tällä hetkellä etänä, kertoo Turunen kertoo.

 

LAMK tekee tiivistä yhteistyötä huonekaluyritys Iskun kanssa. Myös uudet tilat on sisustettu yrityksen uusimmilla tuotteilla. Kuva Antti Sihlman.

 

– Tämä tuo tietysti myös pedagogisia haasteita, mutta LAMKissa kehitetään koko ajan myös fyysisen ja virtuaalisen opetuksen integraatiota, Hyökki jatkaa.

Opiskelijoiden etu edellä

Koska Lahden ammattikorkeakoulu on nykyisin osa LUT-konsernia, ratkaisuja kehitetään palvelemaan myös yliopistomaailmaa. Kaikessa toiminnassa pyritään tukemaan oppimistuloksia sekä nopeasti eteneviä opintoja.

Kaikki tila- ja varaustiedot hallitaan ammattikorkeakoulun käyttämässä Peppi-järjestelmässä, johon on integroitu useita erilaisia käyttöliittymiä, jotta käyttäjäkokemus on saatu aktiiviseksi ja tilannekohtaiseksi. Peppi-ekosysteemi on myös opetuksen suunnittelun ja ohjauksen pääjärjestelmä, jossa suunnitellaan opetuksen toimintaprosessit. Näiden perusteella luodaan muun muassa tilavaraukset, henkilöiden työaikasuunnitelmat ja opiskelijoiden lukujärjestykset.

Myös opiskelijoille tärkeitä joukkoliikenneyhteyksiä on parannettu Lahdessa lisäämällä uusi suora linja matkakeskuksesta NiemiCampukselle, jonne pääsee bussilla jopa kymmenen minuutin välein.

Kampukselta ei tosin välttämättä ole kiirettä heti ensimmäiseksi tulevaan bussiin, sillä tilat ovat täynnä viihtyisiä oleskelualueita, jotka on sisustettu uusimmilla Iskun tuotteilla. Tämä ei ole sattumaa, vaan kiinteistön omistavan huonekaluyrityksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.

– Opiskelijamme ovat Iskulle myös iso mahdollisuus ja samoin Isku opiskelijoille. Living lab -hengessä voidaan tuottaa yhdessä prototyyppejä ja kehittää uusia palveluja, Hyökki toteaa viitaten muun muassa Muotoiluinstituutin opiskelijoiden osaamiseen.

Avointa dataa kampuksella
  • Myös opiskelijat ovat kehittäneet projektitöissä IoT-pohjaista kiinteistö-tietojen keräämistä sekä tilahallinnan digitaalisia näyttö-sovelluksia.
  • Tekoälyä hyödyntävät järjestelmät tukevat kampuksella liikkumista, tilojen ja resurssien tehokasta käyttöä sekä joustavaa suunnittelua. Automaatiojärjestelmän avulla tietoja voidaan tarjota muiden järjestelmien käyttöön.
  • LAMKin Avoin DigiCampus -hanke kuului hallituksen kärkihankeohjelmaan, kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota vauhdittavaan KIRA-digiin.
  • Uudella kampuksella noudatetaan kuutta modernin toimintaympäristön teesiä: vastuullisuus, joustavuus, yhdessä tekeminen, arjen palvelut, yhtenäinen kampus sekä toimintaympäristöön avautuminen.

Saatat myös pitää