Etämittausjärjestelmän avulla potilas voi testata INR-arvonsa missä tahansa ja välttyä näytteenottokäynneiltä. Testitulos siirtyy järjestelmän kautta hoitavalle taholle. Kuva Roche Diagnostics.
Teknologia

Teknologiasta apua omahoitoon

Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle on perustettu malli, jossaerikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sosiaalipalvelut ovat nivottu yhteen. Mallihyödyntääteknologian mahdollisuuksia potilaan omahoidossa. 

Teksti Outi Rantala

– Olemme olleet etupainotteisesti asialla ennen sote-ratkaisua. Meillä on nyt yksi yhteinen potilastietojärjestelmä, mikä helpottaa asioimista terveydenhuollossa. Prosessit vaativat vielä vähän hiomista ja sopimista, sillä järjestelmä on ollut käytössä vasta vuoden 2017 alusta, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Vastaanottopalvelujen palvelualuejohtaja Annika Ollikainen kertoo.

Teknologia hyötykäyttöön 

Etäpalvelut ovat tulevaisuudessa osa terveydenhuoltoa. Yksi tällainen on varfaiini-lääkitystä sydämen eteisvärinän hoitoon käyttävien seurantaan kehitetty INR-omahoito ja -etämittaus.

– Harkitsemme INR-etämittausjärjestelmää, jonka avulla potilaat voisivat hoitaa mittaamisen itse. Sydämen eteisvärinään on kehitetty myös sellaisia lääkkeitä, joilla ei ole vaikutusta veren hyytymistekijöihin, mutta varfaiini on edullinen ja kun seurannalla lääkkeen annostelu pysyy hallinnassa, uusiin melko kalliisiin lääkkeisiin siirtyminen tapahtuu todennäköisesti hitaasti.

Etämittausjärjestelmää puoltaa se, että omahoito on kustannustehokkain INR-seurantamuoto. Kokonaiskustannuksiin tulee säästöä koko Suomessa reilut sata miljoonaa euroa verrattuna perinteiseen laboratorioseurantaan tai suoriin antikoagulantteihin. Omahoidossa kuolleisuus ja komplikaatiot vähenevät 30 prosenttia.

Aika muuttuu

Ollikainen arvelee, että muutaman vuoden kuluttua tietotekniikkaa apunaan päivittäisessä elämässään käyttävät asiakkaat saattavat jopa oudoksua, jos joutuvat asioimaan joka vaivan vuoksi kasvotusten sairaanhoitajan tai lääkärin kanssa. Etämittauksessakin hoitava taho on aktiivisesti mukana, vaikka fyysisesti mittaus tapahtuu muualla kuin sairaalassa. Laite lukee tuloksen ja vertaa sitä viitearvoihin.

– Jonot vähenevät, kun apu pystytään antamaan potilaalle kotiin. Ammattilaisten asia on arvioida, milloin etäyhteyden lisäksi tarvitaan fyysistä käyntiä vastaanotolla. Pienet heitot arvoissa pystytään hoitamaan etänä ja antamaan ohjeet lääkityksen muutoksesta.

 

Teknologian hyöydyntäminen edellyttää asennemuutosta.

 

 

Hän tietää, että teknologian hyödyntäminen edellyttää asenteiden muuttumista hoitotyötä kohtaan.

– On hyväksyttävä, että tulevaisuudessa yhä enemmän potilaita on hoidettava samalla tai pienemmällä työvoimalla kuin tällä hetkellä.

Paikasta vapaa testaus

Etu potilaan kannalta on se, että hän voi testata INR-arvon verestä kotonaan ja välttyä kymmenien, jopa yli sadan kilometrin pituiselta matkalta näytteenottoon. Tällä hetkellä INR-mittauksia tehdään arkipäivisin tiettyinä päivinä viikossa Soiten toimipisteissä.

– Testi on kuin verensokerimittaus, mutta veren määrä on tarkempi. Testitulos siirtyy järjestelmän kautta hoitavalle taholle ja jos on tarvetta, varataan käyntiaika vastaanotolle. Näin tämä tapahtuisi, jos meillä olisi käytettävissä etämittaus.

Varfaiini-lääkityksessä INR-arvoja tulee seurata 4–6 viikon välein. Työssäkäyvien voi olla hankala järjestää käynti juuri tuohon ajankohtaan. Lisäksi julkinen liikenne ei toimi kuten ruuhka-Suomessa, joten sen varaan kulkemisia ei voi laskea.

Etämittausjärjestelmä mahdollistaa sen, ettei ihmisen tarvitse olla sidoksissa paikkaan. Hän voi tehdä testin missä tahansa liikkuukin ja missä on internet-yhteys.

– Eräs tilanne oli sellainen, että henkilö oli työmatkalla kaukomailla ja joutui kovasti järjestelemään, että mittaukset saatiin paikallisessa sairaalassa tehtyä ja tulokset lähetettyä hoitavalle lääkärille Suomeen. Jos etämittaus olisi ollut mahdollista, hän olisi pystynyt tekemään mittauksen itse ja jos arvot olisivat olleet viitearvojen ulkopuolella, tulokset olisivat saman tien olleet hoitavalla taholla nähtävissä.

Ketterä toimintamalli 

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen noin 80 000 asukkaan alueeseen kuuluvat Kokkolan kaupunki, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito, seitsemän jokivarsikunnan terveyspalveluyhtymä sekä isäntäkuntamallilla terveydenhuoltopalveluista järjestänyt Kruunupyy.

– Alue on pieni, mutta juuri siksi myös ketterä. Pystyimme ottamaan harppauksen ja tekemään rakennemuutoksen jo ennen kuin laki sitä vaatii. Päätöksenteko on myös nopeaa ja sujuvaa, kun erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto toimii samoissa johtoryhmissä. Pystymme tarjoamaan parempaa palvelua alueen asukkaille.

 

Saatat myös pitää