Living Lab Bus -hankkeeseen osallistuvia busseja lähtee Helsingin Rautatientorilta. Kuva Juha Arvid Helminen.
Teknologia

Sähköbussit monipuolisena kokeilualustana

Living Lab Bus -hanke osallistaa matkustajat ja kuljettajat kehittämään parasta mahdollista käyttäjäkokemusta hallitun innovointi-ja kokeiluympäristön avulla. Projektin päätavoitteena on uusien palveluiden kehittäminen yhteistyössä yritysten, tutkimuksen ja loppukäyttäjien kanssa. 

Teksti Antti J. Lagus

Living Lab Bus -hanke kehittää ja testaa käytännössä matkustuskokemukselta houkuttelevampaa ja päästöttömämpää joukkoliikennettä. Hanke tarjoaa normaalissa linjaliikenteessä liikkuvat sähköbussit avoimeksi innovaatioalustaksi palveluiden kehittämiseen sekä laitteiden ja ratkaisuiden kokeiluun. 

Tutkimushanketta koordinoivan VTT:n lisäksi Living Lab Bus -hankkeeseen osallistuvat Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto sekä useat yritykset ja julkistahot. Tarkoituksena on mahdollistaa erilaiset kokeilut aidossa live-ympäristössä. Bussit toimivat paitsi kehitys- myös markkinointialustana. 

– Bussit toimivat konkreettisesti osana arkea. Osallistamme käyttäjät ideoimaan ja antamaan palautetta matkustuskokemusta edistävistä ratkaisuista, kertoo hankkeen koordinaattori, VTT:n Raine Hautala. 

– Kun ratkaisut testataan varsinaisten käyttäjien kanssa oikeassa ympäristössä, saadaan luotua referenssejä tai voidaan tehdä valistuneempia päätelmiä siitä, mitä kannattaa kehittää eteenpäin tuotteiksi ja ottaa käyttöön, VTT:n tutkija Juho Kostiainen lisää. 

Helppoutta ja käyttövoimaa

Helsingin Seudun Liikenne (HSL) taklaa päästöjä siirtymällä biopolttoaineita ja sähköä hyödyntäviin busseihin. Sähköistymisen edistämiseksi HSL teki innovatiivisen bussihankinnan tarjoten liikennöitsijöille mahdollisuuden kokeilla kotimaisen Linkkerin sähköbusseja ilman omia kalustohankintoja. Käyttövoiman ohella kestävää liikennettä edistää joukkoliikenteen houkuttavuus ja helppous. 

VTT:n koordinoimassa tutkimushankkeessa tarjotaan yrityksille ja kekseliäille kehittäjille mahdollisuutta hyödyntää kymmentä HSL:n normaalissa liikenteessä kulkevaa bussia konkreettisena kehitys- ja kokeilualustana. Yhteistyössä ovat mukana myös Tampere ja Turku. 

Kostiainen muistuttaa, että hankkeessa rakennetaan myös yhteiskehittämisen mallia (PPP = Public Private Partnership), jossa yksityinen ja julkinen kumppani tekevät yhteistyötä. Mallia on hypetetty paljon ja oikein käytettynä se voi olla kustannustehokas sekä nopeuttaa palveluiden käyttöönottoa. 

– Hankkeen avulla kokeillaan ja selvitetään, mikä parantaisi joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja helppokäyttöisyyttä – esimerkiksi mikä tekisi busseista viihtyisämpiä ja minkälaisia infopalveluita kaivataan. Tämän tietäminen on tärkeää, sillä jatkuva kaupungistuminen lisää ruuhkia joka puolella maailmaa ja samaan aikaan päästöjä pitää vähentää, Hautala sanoo 

Hankkeen aikana on selvitetty muun muassa matkustusmukavuutta ja todettu sähköbussin kyydin olevan tasaisempaa verrattuna perinteisiin diesel-busseihin. 

Testialusta mahdollistaa antureilla mitatun datan yhdistämisen matkustajen raportoimaan kokemukseen. Käyttäjiä kannustetaan myös antamaan avointa palautetta, omia ideoitaan sekä kehitysehdotuksia. Sähköbusseja ja niiden hiljaisuutta sekä esimerkiksi USB-latauspistokkeita arvostetaan. Myös kehitysehdotuksia löytyy. Esimerkiksi sähköbussien hiljaisuuden myötä muu äänimaailma korostuu, mikä taas ei ole kaikille mieleistä. 

Näytöiltä toivotaan löytyvän muun muassa reitti- ja aikataulukohtaista infoa sekä säätietoja. Toisaalta matkan aikana haluttaisiin nähdä kaikenlaista aforismeista aluekohtaisiin tarjouksiin ja tapahtumavinkkeihin sekä osakekursseista lähiseutua esitteleviin Instragram-kuviin. 

Kyytiin Rautatientorilta 

Helsingin Rautatientorilta ja Hakaniemestä lähtevillä linjoilla 23, 51 ja 55 on kullakin kokeilualustana toimivia sähköbusseja. Ne tunnistaa kylkiin teipatuista sähköjohdon kuvista. 

Sen lisäksi, että bussit tarjoavat liikenteessä kulkevan sensorialustan, siellä ovat myös oikeat käyttäjät. Sensorit ja data-analyysit eivät välttämättä näy suoraan matkustajille, vaan hyötyjänä voivat olla esimerkiksi liikenneoperaattorit tai kaupunki. Toisaalta datan pohjalta voi kehittää esimerkiksi matkustajapalveluita ja esittää bussien näytöillä tai mobiilikanavissa haluttuja palveluita. 

Esimerkiksi mobiilimaksamiseen erikoistunut PayiQ testaa maksujärjestelmiä. Mobiilimaksaminen yleistyy kaikkialla ja bussi tarjoaa testaamiseen hyvän ympäristön. 

Näyttöjen kautta voidaan myös kutsua ihmisiä antamaan palautetta kokeiluista. Yksinkertaisimmillaan tämä käy esimerkiksi bussinäytöllä palautelomakkeeseen linkittävien QR-koodien kautta. Lisäksi tiettyihin busseihin astuessa voi bongata sveitsiläisen Swiss Innovation Labin kokeilussa olevan palautelaitteen. Yritys saa laitteestaan kokemuksia ja palautetta, sillä tutkimusprojektissa käytetään sitä yhtenä palautekanavana. Varsinaisen palautteen lisäksi mielenkiintoista on myös se, missä, miten tai keille erilaiset palautekeinot sopivat käytettäväksi. 

– Palautteen pyytäminen onnistuu ketterästi ja kontekstin mukaan, eikä pelkästään erillisillä lomakkeilla, joista saadaan tietoa vasta pitkän ajan kuluttua. 

Liikkuva sensorialusta 

– Busseissa on sensoreita mittaamassa esimerkiksi ilmanlaatua ja -lämpöä sekä kiihtyvyyksiä ja tärinää. Ajoneuvoihin tuomamme järjestelmä välittää dataa eteenpäin muun muassa bussien CAN-väylistä sekä lisättävistä sensoreista. Tässä on yksi hankkeen tarjoama etu: keskitetty järjestelmä voi lukea, käsitellä ja välittää eteenpäin sensorien keräämää dataa sen sijaan, että jokaisella laitteella olisi omat tietoliikenneyhteydet, Kostiainen kertoo. 

Dataa voidaan soveltaa kaluston hallintaan tai teiden kunnossapitoon. Esimerkiksi EEE Innovations kehittää sekä ajo-opastinta että liukkaudentunnistusjärjestelmää, jotka hyödyntävät suoraan ajoneuvon CAN-väylästä saatavaa dataa tarvitsematta lisäsensoreita. 

Pysäkeille voi talvella syntyä liikkeelle lähtemistä haittaavaa liukkautta. Jään muodostumisesta voidaan kertoa reaaliaikaisesti kunnossapitäjälle, joka lähettää liukkaudentorjuntapartion paikalle. 

 

Bussit välittävät dataa kehittäjille yhteiskäyttöisen järjestelmän kautta. Alusta on avoin myös muiden uusien ratkaisuiden kokeiluun. Kuva Juha Arvid Helminen.

Ilmanlaatua seurataan 

Tarjolla olevien datalähteiden ja sensoreiden lisäksi eri toimijat voivat myös tuoda omia laitteitaan kokeiltavaksi. Bussit toimivat sensorialustoina muun muassa Forecan kehittäessä entistä parempia sää-ja keliennusteita sekä EEE Innovationsin ja Vaisalan havainnoidessa ratkaisuillaan ilmanlaatua, liikenneympäristöä ja katuinfraa. 

Ajoa optimoimalla voidaan säästää energiaa ja tehdä kyydistä entistä sujuvampaa. Optimoinnissa voidaan huomioida energiakulutuksen lisäksi muun muassa reitin piirteet ja aikatauluun liittyvät seikat. 

Paitsi että hanke edistää suomalaisten ratkaisuiden todentamista ja sitä kautta referenssien saamista kansainvälisille markkinoille, mutta kokeilualusta on avoin myös ulkomaisille toimijoille. Japanilaisen yrityksen ja yliopiston siltainfran kuntoa monitoroivaa järjestelmää on testattu yhteistyössä Liikenneviraston ja VTT:n kanssa. Bussiin asennettava laitteisto analysoi reitillä siltojen värähtelyvastetta, minkä ansiosta on mahdollista optimoida tarkastus- ja kunnossapitotoimia. 

Julkisen tutkimusrahoituksen vähentyessä on tärkeää, että projekteissa voidaan tehdä tehokkaasti yhteistyötä. Eri tahojen välinen yhteistyö myös edistää tulosten ja innovaatioiden levittämistä. Kööpenhaminassa syyskuussa pidettävässä älykkään liikenteen ITS World -kongressissa on monia suomalaisia älyratkaisuja näkyvästi esillä demobussin ja hankkeen myötä. 

Hautalan mukaan vastaavanlaista liikenteessä toimivaa avointa kokeiluympäristöä ei löydy muualta maailmasta. Hyödyntäjiä voi olla hyvinkin erilaisia. Kokeilualustan konsepti on mahdollista monistaa ja skaalata muuallekin – niin raitiovaunuihin ja juniin kuin muihin kaupunkeihin ja maihin. 

 

Living Lab Bus -hanke
  •  Hallittu innovointi- ja kokeiluympäristö, joka on luotu palveluiden ja teknologioiden kehittämiseen ja testaamiseen. 
  •  Matkustajat, kuljettajat ja liikenneoperaattorit ovat aktiivisesti mukana ideoinnista arviointiin. Ratkaisuja löydetään konkreettisilla kokeiluilla. 
  •  Halukkaita yrityksiä ja kehittäjiä kannustetaan hyödyntämään hankkeessa luotua kehitysalustaa. 

Saatat myös pitää