Seinäjoen keskussairaalan tehostetun hoidon ja sydäntutkimuksen yksikkö avasi uudet tilat huhtikuussa 2018. Tilojen akustikka, valaistus ja ilmastointi ovat huipputekniikkaa. Kuva Samuel Hoisko.
Teknologia

Moderni teho-osasto on ihmislähtöinen

Huipputeknologia yhdistettynä yhden hengen huoneisiin luo ympäristön, joka tukee kuntoutumista. Modernit ratkaisut ovat myös ergonomisia. Kun sairaalan kaikkien erikois-alojen tehostetun hoidon toiminnot ovat yhdessä, syntyy synergiaetua. 

Teksti Outi Rantala

Seinäjoen keskussairaalan tehostetun hoidon ja sydäntutkimuksen yksikkö sai uudet tilat, jotka sijoitettiin lähelle päivystystä, röntgeniä, laboratoriota ja leikkausosastoa. Sairaalan kaikkien erikoisalojen tehovalvonta on keskitetty samaan paikkaan. 

– Uudistuksessa toteutuu niin sanottu kuuma sairaala -konsepti. Kun toiminnot kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille ovat lähellä toisiaan, saadaan diagnoosit tehtyä nopeasti ja vältytään pitkiltä siirroilta. Yksiköt sijaitsevat samassa kerroksessa, joten enää ei tehohoitopotilasta tarvitse kuljettaa hissillä, osastonylilääkäri Jouko Kähkönen kertoo. 

Yksityisyyttä ja tietosuojaa 

Uusiin tiloihin päästiin huhtikuussa 2018. Osastolla on kuusi 25-neliöistä tehohoitohuonetta ja kahdeksantoista 20-neliöistä tehovalvontahuonetta, joissa jokaisessa on joko oma viiden neliömetrin suuruinen huuhteluhuone tai kylpyhuone. 

– Erityistä on se, että kaikki ovat yhden hengen huoneita. Tämä edistää tietosuojaa ja yksityisyyttä, vähentää infektioiden leviämistä ja on myös ergonominen työympäristö. Lattioilla ei ole ylimääräisiä johtoja, vaan laitteet ovat integroitu kattoon kiinnitettyihin pendeleihin. 

Pistorasiat erottuvat oranssinvärisinä pendelin vaalealta pinnalta ja huoneen seiniltä, jolloin laitteet saadaan nopeasti kytkettyä eikä kiireinen hoitotilanne keskeydy. 

Yksikön naapurissa toimii sydänpotilaiden kuusipaikkainen heräämö sekä kaksi angiosalia sydänpotilaiden hoitoon. 

Muunneltavat tilat 

Tilojen akustiikka, valaistus ja ilmastointi ovat huipputekniikkaa. 

– Tehohoitoon liittyy usein potilaan kannalta sekavuutta. Vuorokausirytmi irtautuu normaalista. Tätä voidaan lieventää säätämällä valaistus vastaamaan luonnonvaloa eri vuorokaudenaikoina. 

Opalisaation avulla huoneiden ikkunoihin saadaan nappia painamalla sähköinen himmennys, jonka tuomassa rauhassa voidaan hoitaa pesut ja muut yksityisyyttä vaativat toimet katseilta suojassa. 

Yhden hengen huone -ratkaisussa henkilökuntaa on mietityttänyt se, miten valvonta hoituu kunnolla. Huoneiden omien valvontalaitteiden lisäksi kahden huoneen valvontalaitteet on sijoitettu huoneiden ulkopuolelle niiden väliin siten, että hoitajilla on näköyhteys potilaisiin. 

– Meillä on myös käytössämme taskuvalvontalaitteet, jotka ovat yhteydessä potilasvalvontamonitoreihin, hengityskoneisiin ja ruiskupumppuihin, Kähkönen kertoo. 

Kaikki huoneet voidaan muuttaa tarvittaessa eristyshuoneiksi, ja lisäksi osastolla on kaksi erillistä eristyshuonetta vaativimpia eristyksiä varten. Esimerkiksi tiloihin kulku ohjautuu suoraan ulkoa. 

Älyteknisiä ratkaisuja 

Hoitoajat ovat keskimäärin alle kolme vuorokautta. Potilaan kuntoutumisen alkamista voidaan tukea erilaisin teknologisin ratkaisuin. Älytekniikka ohjaa valaistusta, äänimaailmaa ja ilmastointia. 

– Esimerkiksi mukauttamalla valaistus vastaamaan luonnonvalon vaihtelua eri vuorokauden aikoina tai säätämällä potilashuoneen laitteiden valot ja äänet minimiteholle, pystytään luomaan parhaat olosuhteet levolle. Tämä vaikuttaa potilaan voinnin kohenemiseen. Alkuvaiheen kuntoutus on merkittävä asia koko toipumisprosessin kannalta, Kähkönen muistuttaa. 

Koska yksikkö on rakennettu olemassa oleviin sairaalan tiloihin, vain osassa huoneista on näkymä ikkunasta ulos. Puute on kompensoitu valokuvatapetein, joissa toistuvat erilaiset maisema-aiheet. 

Ilmastointi ohjautuu automaattisesti huoneessa olevan ihmismäärän mukaan. Jatkossa anturit voivat tunnistaa huoneessa olijan ja säätää ilmastoinnin henkilökohtaisen mieltymyksen mukaiseksi. Tämä liittyy VTT:n työergonomiatutkimukseen, jossa sairaala toimii pilottina. 

Yksikkö on myös ottanut käyttöön älylääkekaapin, joka antaa täsmälleen sen lääkkeen, joka on potilaalle määrätty. Tulevaisuudessa kaappi tilaa automaattisesti lääkkeitä suoraan sairaala-apteekista. 

– Tavoitteena on lisätä potilasturvallisuutta, vähentää lääkehävikkiä ja myös estää väärinkäytöksiä. 

Erilaisten teknisten toimintojen käyttöönotto on vaatinut totuttelua. Joka huoneesta löytyvät kattonostimet vähentävät työn fyysistä kuormitusta. Nostimien käyttö on tällä hetkellä totutteluvaiheessa. 

– Nostimia olisi tarkoitus hyödyntää myös potilaan kääntelyssä, ei pelkästään jalkeille nostamisessa. Tämä vaatii totuttelua, sillä toki aluksi vanha tapa on nopeampi, mutta kun vain toistuvasti käyttää laitteita, siitä tulee rutiini, osastonhoitaja Riitta Alanko uskoo. 

Uuteen yksikköön perustettiin yhdeksän uutta sairaanhoitajan toimea. Kesä oli melko kiireistä aikaa hoitajille, kun samanaikaisesti otettiin yksikköä käyttöön ja yritettiin selviytyä sijaispulasta. 

– Henkilökunta on kyllä joustanut ihailtavasti. Viime kesänä sijaisia saatiin vähemmän kuin olisi tarvittu, joten työt piti hoitaa vakituisen henkilökunnan voimin. Siksi vielä yksi moduuleista on ottamatta käyttöön, Alanko kertoo. 

Toimintakulttuurin muutos näkyy myös koulutuksissa. 

– Osa hoitajista käy parhaillaan kinestetiikkakoulutuksissa. Tavoitteena on kouluttaa henkilöstö uuteen tapaan toimia potilaan kanssa.

 

Uudistetulla teho-osastolla työskentelee noin sata hoitajaa ja kymmenkunta lääkäriä. Kuva Tuukka Kiviranta.

 

Käyttäjälähtöisyys edellä

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri aloitti tilojen suunnittelun muutama vuosi sitten. Mallia haettiin muista sairaaloista niin Suomesta kuin ulkomailta. 

– Suunnittelun lähtökohtana olivat tilojen käyttäjät. Aiemmin suunnittelu lähti siitä, että ensin piirrettiin tilat, joihin sijoitettiin toiminnot niin kuin ne parhaiten saatiin sovitettua. Nyt lähdettiin liikkeelle tilojen käyttäjien tarpeista ja toiminnoista, joille suunniteltiin tarkoituksenmukaiset tilat, toimintayksikön johtaja, ylilääkäri Kari Saarinen kuvailee. 

Suunnitteluun osallistuivat niin henkilökunta, potilaat kuin läheisetkin. He pääsivät tiloihin kokeilemaan toimintoja ennen kuin yhtäkään seinää oli pystytetty. Seinäjoen ammattikorkeakoulun virtuaalilaboratoriossa järjestettiin suunnitteluvaiheessa kolme tutustumiskäyntiä tiloihin. 

– Tällaisen näyttöön perustuvan evidence based designin etu on siinä, että rakennetaan sellaiset tilat, jotka nimenomaan palvelevat käyttöä. Suunnittelussa kuullaan käyttäjien näkemyksiä ja hyödynnetään tutkimustietoa eri tekijöiden vaikutuksista turvallisuuteen, toipumiseen ja sairaalakokemukseen. 

Tavoitteena oli rakentaa tehohoidon yksikkö, joka olisi teknologialtaan alan huippua ja johon voisi yhdistää muita toimintoja, joilla on synergiaetuja tehohoidon kanssa. 

– Tiloissa ei kaiu, niissä on raikas ilma ja lempeä valo. Ympäristöllä on vaikutus potilaan kuntoutumiseen. 

Nopea kuntoutuminen taas tarkoittaa rahallista säästöä, puhumattakaan inhimillisestä hyödystä, jonka potilas läheisineen saa kokea. 

Saarinen on laskenut, että yksikön rakentamiskustannukset vastaavat töölöläiskaksion neliöhintaa, eli noin 3000 euroa neliömetriltä. 

– Tehohoito pelastaa ihmishenkiä ja ilman sitä sairaalakuolleisuus olisi paljon suurempaa. Tehohoidon hinta 8000-9000 euroa pelastetulta hengeltä on pieni, kun potilas voi kuntoutua täysin työkykyiseksi. 

Muuallakin Suomessa potilaan hyvinvointia tukevia teknologisia innovaatioita on käytössä, kuten esimerkiksi Helsingin uudessa lastensairaalassa, jossa Saarinen kävi tutustumassa. Sielläkin hyödynnetään valaistuksessa päivänvalon rytmiä ja tehohoidon tilat on jaettu yhden hengen huone -periaatteella. 

– Seinäjoen keskussairaalassa on tällä hetkellä Suomen ainut teho-osasto, jossa on aidosti yhden hengen huoneet. Yksikkömme kiinnostaa laajasti ja meillä on käynyt paljon vierailijoita niin Suomesta kuin ulkomailta, Saarinen sanoo. 

Keväällä 2019 Seinäjoella järjestetään valtakunnalliset Tehohoitopäivät, joilla osallistujat voivat päästä päästä tutustumaan Seinäjoen keskussairaalan uuteen teho-osastoon. 

 

Saatat myös pitää