Teknologia vie aikamatkalle menneeseen

Teknologia vie aikamatkalle menneeseen

Käsikirjoittaja ja ohjaaja Irja Ahtovirta kertoo vuosien takaisen kartanoelämän tulevan tutuksi Kouvolan kaupunginmuseon näyttelyssä. Arilyn-hahmot ovat ehdottomasti tapaamisen arvoisia. 

Teknologia vie aikamatkalle menneeseen

Teknologia ja lisätty todellisuus rikastuttavat museokävijän kokemusta.  

Teksti Elisa Salama  Kuva Marja Seppälä

Moni ei ajattele ensimmäiseksi Kouvolaa, kun tulee puhe kartanoista. Täällä on kuitenkin 22 kartanoa, joista osan historia ulottuu 1600-luvulle, kertoo museopedagogi Irja Ahtovirta Kouvolan kaupungilta. Ahtovirta on käsikirjoittanut ja ohjannut Poikilo-museoille Kartanonväki kertoo -polun, joka on osa Kartanoiden Kouvola -näyttelyä.

– Lisätty todellisuus astui mukaan, kun halusimme elävöittää historiaa ja uudistaa vuoden pystyssä ollutta näyttelyä. Teknologiaa oli kokeiltu pienissä määrin jo aiemminkin. Pitkän teatterikokemuksen omaavalle Ahtovirralle työskentely lisätyn todellisuuden kanssa oli innostavaa. 

Oppaana kartanon asukit

Kartanonväki kertoo -polku avautuu ilmaisella Arilyn-sovelluksella näyttelyn valokuvia skannatessa. Polku kertoo kartanoelämästä viiden fiktiivisen tai tosielämään perustuvan hahmon avulla. Historian elävöittäminen vaati käsikirjoittajalta huiman määrän taustatietoa. 

– Faktojen täytyy pohjautua historiaan. Oliko esimerkiksi mekon väri tai materiaali sellainen, jota tässä asemassa ollut nainen olisi voinut käyttää, Ahtovirta kertoo.

Hienoin lähde Ahtovirran mukaan oli Jacobina Charlotta Munsterhjelmin 220 vuotta vanha päiväkirja. Päiväkirjassa 13-vuotias Jacobina kertoo Hämeenkylän kartanon elämästä vivahteikkaasti. Svenska Litteratursällskapetin kokoelmaan kuuluva päiväkirja on esillä myös  näyttelyssä. 

Kartanoelämän historia

Polulla elämästään kertovat paitsi kartanon herrasväki ja omistava luokka, myös palveluskunta piian ja torpparin äänin. Jännitystäkään ei ole unohdettu.

– Kartanoihin liittyy kiinteästi kummitustarinoiden kulttuuri. Siksi näyttelyssä pääseekin ääneen itse kartanon kummitus, Gertrud von Ungern. Gertrudin tarinasta löysin enimmäkseen vain anekdootteja, joista hänen kummitushahmonsa rakentui näyttelyyn.

Arilyn-polku on vain yksi osa laajaa Kartanoiden Kouvola -näyttelyä. Polun tarinaa tukee runsas esineistö, joista isoimpiin kuuluvat metsästysvaunut. Kahdessa salissa näkee ajan puvustoa ja erityylisiä huoneita kustavilaisesta uusbarokkiin sekä aikalaisten valokuvia. Nähtävänä on myös videoteos, joka perustuu Hannu Pukkilan käsikirjoittamaan draamaan kartanonherran kahdesta perheestä.

Lapset on huomioitu toiminnallisilla tehtävillä, eli näyttely sopii kaikenikäisille. Halutessaan näyttelyssä voi viihtyä pitkäänkin. Näyttely sulkeutuu lokakuussa, joten kesällä on viimeinen mahdollisuus tutustua Kouvolan mielenkiintoiseen kartanohistoriaan. Entä mikä on käsikirjoittajan oma suosikki näyttelystä?

– Kyllähän kummitusjutut aina kiehtovat ja vetävät puoleensa, Ahtovirta naurahtaa.