Tarkastamaton varasto on turvallisuusriski

Tarkastamaton varasto on turvallisuusriski

Työtehoseuralla kouluttajana ja tarkastajana toimivat Antero Stoor sekä Sami Niskala muistuttavat, että turvallisuuden ja lain mukaan kuormalavahylly on työväline siinä missä trukkikin.

Tarkastamaton varasto on turvallisuusriski

Riippumattomat tarkastukset takaavat varastojen turvallisuuden ja lainmukaisuuden. Tietämättömyyden vuoksi turvallisuus saatetaan silti laiminlyödä laajalti.

Teksti Joonas Ranta  Kuvat Joona Raevuori

Suomessa vaikkapa trukkien ajamista koskeva koulutus on hyvällä mallilla. Ainakin paremmalla kuin kuormalavahyllyjen saama huomio. Paikoillaan seisova hyllystö on helppo nähdä staattisena ja ei-tuottavana asiana.

– Kuormalavahyllystö on lain mukaan työväline siinä missä muutkin. Näin sanotaan myös tuoreessa aluehallintoviraston tarkastajan lausunnossa, painottaa Työtehoseuran pääkouluttaja ja kuormalavahyllyasiantuntija Sami Niskala.

Kouluttajina ja tarkastajina toimivat Niskala ja Antero Stoor muistuttavat väärin kootun tai pahasti vaurioituneen hyllystön jopa ihmishengelle aiheuttamasta vaarasta. Stoor esittelee läppäriltään videon, jossa varastohylly kaatuu pienestä kosketuksesta – katastrofaalisin seurauksin.

– Kaatuva hylly on kuin valtava jousipyssy. Tämänkin tilanteen olisi voinut estää hyvin helposti, Stoor harmittelee.

Ammattilainen asialle

TTS:n hankkima data osoittaa, että kuormalavahyllystöasiat ovat Suomessa usein hyvin heikoilla kantimilla. Kyselyn mukaan 40 isosta kotimaisesta logistiikka-alan yrityksestä vain yksi oli hoitanut hyllykköasiansa lain sekä työturvallisuuden vaatimalla tavalla.

– Erään suuren yrityksen kuormalavahyllystöstä löydettiin yli 130 vakavaa vauriota. Hintalappu korjaukselle oli 100 000 euroa.

– Yritykset eivät aina vilpittömästi tiedä, että hyllyt pitää tarkastaa. Ja jos tiedetään, tarkastamista ei osata toteuttaa. Ja vaikka osattaisiin, ei tiedetä miten vauriot määritetään, Niskala jatkaa.

Yksi yleisimpiä virheitä on hyllystön muokkaaminen ymmärtämättä, miten muokkaus vaikuttaa hyllystön kantavuuteen.

– Alimman vaakapalkin poistaminen hyllyköstä voi viedä pois 35 prosenttia pystypalkkien kantavuudesta, Stoor muistuttaa.

Vuositarkastuksen seurauksena voidaan koko varasto sulkea tilapäisesti. TTS tarjoaa yrityksille SEMA-sertifioitujen ammattilaisten vetämiä, riippumattomia tarkastuksia, jotta asiat olisivat kunnossa aluehallintaviraston koputtaessa ovella. Lain mukaan hyllyt tulee pitää ehjänä ja tarkastaa asiantuntijan toimesta ainakin kerran vuodessa.

– Kun tarkastuksesta vastaa tavarantoimittajan oma edustaja, on eturistiriita suuri, Stoor painottaa.

Yrityksen tarpeisiin räätälöity koulutus voi sisältää henkilöstölle annettavan, tiedostavan koulutuksen, mikä tekee vaurioiden huomaamisesta helpompaa. Virallisen vuositarkastuksen tekee kuitenkin aina ammattilainen.

Nokka kohti tulevaisuutta

Teknologiset edistysaskeleet houkuttelevat alalle uusia tekijöitä. TTS tarttuu ennakkoluulottomasti mahdollisuuksiin, mutta keskiössä on aina itse työ. Verkko-opiskelu ja simulaattorit ovat TTS:llä käytössä täydentävinä elementteinä.

– Tulevien työntekijöiden tulee päästä kokemaan todellinen työ mahdollisimman pian, haasteineen kaikkineen. Ei siellä töissäkään aina kivaa ole!

Myös logistiikka- ja kuljetusala elää silti murroskauttaan. Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta TTS on päässyt suunnittelemaan ja pohtimaan muun muassa itsenäisesti kulkevien, eli autonomisten linja- ja kuorma-autojen alalle tuomia muutoksia, haasteita ja mahdollisuuksia. Yhdessä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

kynaHarm
DSCF1309rgbnewspo

TTS:n yksikönjohtaja Reijo Sippola korostaa, että työ on yksi suurin tekijä yhteiskuntaan integroitumisessa.

Kuljetusala vastaa työvoimapulaan yhteistyöllä ja innovaatioilla

VARASTOPUOLEN tarkastus- ja koulutustoiminnan lisäksi TTS kouluttaa kuljettajia tavara- ja henkilöliikenteeseen. Nykyisten kuljettajien keski-iän sekä kuljetustarpeen nousun takia alalla on kova pula osaajista. Alalle on kaikkinensa hakeutumassa liian vähän uusia tekijöitä.

– Kuljettaja tienaa vuorolisineen noin 2800–3300 euroa kuussa. Työvuorot toki vaihtelevat, mutta ne saa tietoon hyvissä ajoin, kertoo TTS:n yksikönjohtaja Reijo Sippola.

Pelkkä palkka ei riitä. Siksi Sippola kollegoineen innovoi jatkuvasti uusia koulutusmalleja yhdessä alan yritysten ja järjestöjen sekä koulutuksen rahoittajien kanssa.

Hyvä esimerkki on Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa järjestetty, maahanmuuttajille suunnattu moniammatillinen logistiikkakoulutus. Menestyksekkäässä pilotissa opetetaan suomen yleiskielen oppituntien lisäksi logistiikan ammattisanastoa. Näin kieli ja ammattiosaaminen nivoutuivat yhteen tehokkaasti.

– Jokainen koulutuksessa oleva opiskelija on saamassa työpaikan kuljettajana tai varastotyöntekijänä. Palaute on ollut erittäin positiivista myös työnantajien puolelta.