Supertietokone tuo Kajaaniin uusia tuulia

Supertietokone tuo Kajaaniin uusia tuulia

logggg

Supertietokone tuo Kajaaniin uusia tuulia

Teksti Tuomas I. Lehtonen  Kuvat Anu Kovalainen

Kajaanin dataekosysteemiä kehitetään tällä hetkellä muun muassa KAMKin DAICENT hankeessa ja Data-analytiikan kiihdyttämö – eli DAKI-hankkeessa.

Kainuun maakuntakeskukseen Kajaaniin on kehittynyt suurteholaskennan, tekoälyn ja data-analytiikan ekosysteemi. Sen kulmakiviä ovat alueen toimijoiden verkostot, Kajaanin ammattikorkeakoulun tarjoama koulutus ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n kaupunkiin sijoittamat supertietokoneet.

Kainuu on ollut vuosikymmeniä erikoisosaaja erityisesti urheilun, hyvinvoinnin ja ympäristön jatkuvatoimisten mittausten mittaustekniikassa. Viime vuosina tätä huippuosaamista on laajennettu data-analytiikan uusilla mahdollisuuksilla. Vahvaa TKI-osaamispohjaa ja monialaisia, alueellisia verkostoja hyödyntämällä Kajaaniin on rakennettu ainutlaatuinen suurteholaskennan, tekoälyn ja data-analytiikan ekosysteemi.

Kajaanin ammattikorkeakoulun projektipäällikön Laura Rajalan mukaan ekosysteemin kehitys otti ison harppauksen 2000-luvun lopulla. UPM:n lopetettua Kajaanin paperitehtaan Renforsin rannassa tyhjäksi jääneelle tehdasalueelle alettiin kehittää muuta yritystoimintaa.

– CSC sijoitti supertietokoneensa ja konesalitoimintansa UPM:n tehdashalleihin. Samoihin aikoihin KAMKissa alkoi datacenter-toimintaan keskittyvä tietojenkäsittelyn tradenomikoulutus. CSC on lahjoittanut käyttöömme vanhan supertietokoneensa. Se on opetustoimintamme sekä TKI- ja yritysprojektiemme käytössä. Myös yritykset pääsevät projektiemme kautta kokeilemaan tekoälyn soveltamista toiminnassaan. Olemme Euroopan ainoa korkeakoulu, jossa opiskelijat pääsevät tässä mittakaavassa työskentelemään supertietokoneiden kanssa.

Tekoälyn ekosysteemi

KAMKissa pilotoidaan parhaillaan toista supertietokoneiden käyttöön linkittyvää koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta Datasta tekoälyyn -insinöörikoulutuksesta valmistuu datan alkuvaiheen käsittelyyn ja hallintaan erikoistuneita insinöörejä.

Keskeinen toimija ekosysteemissä on KAMKin ja CSC:nn sekä Kajaanissa toimivan Oulun yliopiston yksikön, Jyväskylän yliopiston Vuokatin yksikön ja VTT:n Kajaanin yksikön yhteinen tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS. Lähes sadan asiantuntijan organisaatio tuottaa dataa, data-analytiikkaa ja tekoälyä hyödyntäviä mittaus- ja testausratkaisuja muun muassa cleantech-sektorille sekä liikunnan, hyvinvoinnin ja terveydenhuollon tarpeisiin.

– Ekosysteemimme yhdistää infran, osaamisen ja verkostot. Kokonaisuuteen kuuluvat olennaisesti alueen julkiset ja yksityiset toimijat.

Kajaanin ekosysteemiä on kehitetty useissa perättäisissä hankkeissa. Tällä hetkellä dataekosysteemiä kehitetään muun muassa Rajalan vetämässä KAMKin DAICENT hankeessa ja Data-analytiikan kiihdyttämö – eli DAKI-hankkeessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman DAICENTin tavoitteena on tehdä ekosysteemistä kansallisesti merkittävä varhaisen vaiheen tekoälyn ja data-analytiikan osaamiskeskittymä. Hanke hyödyntää Kajaanin vahvuuksia – KAMKin datalähtöistä insinööriosaamista, paikallisia dataintensiivisiä TKI- ja liiketoiminnan kehitysympäristöjä sekä TKI-organisaatioiden ja yritysten verkostomaista yhteistyömallia.

– DAICENTissa rakennamme ja kehitämme innovaatiokeskittymäämme ja linkitämme sen osaksi valtakunnallista tekoälyn ekosysteemiä. Supertietokonettamme ovat tervetulleita käyttämään niin tekoälyn ja analytiikan hyödyntämistä aloittelevat kuin pidemmällekin edenneet yritykset. Pyrimme auttamaan yrityksiä myös yhteistyökumppanien löytämisessä.

VOIMME TARJOTA osaajille mielenkiintoisia urapolkuja.

Huippuosaamista Kajaanista

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen on seurannut tyytyväisenä Kajaanin ekosysteemin rakentumista. Malinen kertoo Kainuun investoineen ja investoivan jatkossakin merkittävästi alueen kehittämiseen. Esimerkkinä hän mainitsee projektin, jossa CSC:n palvelinkeskuksen hukkalämpö valjastettiin osaksi Kajaanin kaukolämmön tuotantoa. Tähän projektiin haettiin kuuden miljoonan euron EAKR-rahoitus.

– Moni varmasti yllättyy, että Kainuuseen on syntynyt näin merkittävä osaamiskeskittymä. CSC:n ohella kaupungissa toimii myös Herman IT:n datakeskus ja jatkossa odotamme, että kaupunkiin sijoittuu lisää datacentereitä ja niiden palveluita hyödyntäviä yrityksiä. Iso juttu alueen kehityksen kannalta on suunnitteilla oleva Koilliskaapeli-hanke, joka kulkee Keski-Euroopasta Kajaanin kautta Jäämerelle ja edelleen Venäjälle, Japaniin ja Kiinaan, Malinen sanoo.

Myös pilvi-, cyberturvallisuus-, bigdata- ja analytiikkapalveluita globaalisti tarjoavan Atoksen maajohtaja Janne Ahonen on ilahtunut Kajaanin kehityksestä. Atos on toimittanut CSC:n käytössä olevat supertietokoneet ja niiden käyttämän Allas-tietovaraston. Samalla Kajaanin ekosysteemi on tullut tutuksi. Yritys on rekrytoinut KAMKista valmistuneita huippuosaajia supertietokoneidensa ylläpitotehtäviin.

– Meillä supertietokoneiden parissa työskentelee kaksi KAMKista valmistunutta tradenomia, jotka hallitsivat koneiden ylläpitoon ja huoltoon tarvittavan käytännön erikoisosaamisen jo meille tullessaan. Suuryrityksenä pystymme tarjoamaan osaajille erilaisia urapolkuja.

Kajaanin ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Laura Rajala ja Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen kertovat, että ammattikorkeakoulusta valmistuneita huippuosaajia rekrytoidaan supertietokoneiden ylläpitotehtäviin.

Datakeskukseen yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista

Ensi vuoden puolella Kajaanin datakeskukseen sijoitetaan yksi maailman nopeimmista supertietokoneista. Sen hyödyntämistä varten on muodostettu ekosysteemi, joka osaltaan mahdollistaa laadukkaan palvelutuotannon.

 

EUROOPPALAINEN SUURTEHOLASKENNAN yhteisyritys, EuroHPC Joint Undertaking sijoittaa yhden maailman nopeimmista supertietokoneista CSC:n Kajaanin datakeskukseen ensi vuonna. Vastaavia esi-eksatason supertietokoneita tulee Euroopaan vain kolme kappaletta. Koneiden laskentateho riittää data- ja laskentaintensiivisimpienkin tieteenalojen huippututkimuksen tarpeisiin.

Supertietokoneen hyödyntämistä varten on luotu LUMI-konsortio, Large Unified Modern Infrastructure, johon kuuluu Suomen lisäksi kahdeksan muuta Euroopan maata. LUMI-supertietokonekeskuksen johtaja Pekka Mannisen mukaan maat muodostavat yhteistyöhön pohjautuvan ekosysteemin, joka pystyy tarjoamaan palveluita korkeakoulujen, tiedeyhteisöjen ja yritystenkin tarpeisiin. Tiivis yhteistyö mahdollistaa laadukkaan sekä eko- ja kustannustehokkaan palvelutuotannon.

– LUMI-infrastruktuuri pystyy katalysoimaan tekoälyanalytiikkaan ja raskaisiin simulaatioihin pohjautuvia yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteishankkeita. Kykymme käsitellä valtavia datavolyymeja ja maailman johtava laskentakapasiteetti mahdollistavat yhdessä suurten neuroverkkojen koulutuksen ja sitä myötä kehittyneet tekoälyratkaisut, Manninen sanoo.

Pk-yritysten saatavilla

Manninen painottaa, että uuden supertietokoneen tarjoamat mahdollisuudet ovat isojen organisaatioiden ja verkostojen ohella myös pk-yritysten saatavilla.

– Supertietokonetta voi hyödyttää vaikka kahden yrittäjän startup, jonka toiminta-ajatuksena on kehittyneiden tekoälymallien luominen. Business Finland voi jakaa 20 prosenttia tietokoneen kapasiteetista yritysten käyttöön yritystukena. Yksityisestä pilvestä ostettuna vastaava laskentakapasiteetti voi maksaa satojatuhansia euroja.

Kajaanin datakeskukseen tehtävä investointi on suuruudeltaan reilut 202 miljoonaa euroa. Tästä summasta puolet tulee EU:lta ja toinen puoli LUMI-konsortioon kuuluvilta valtioilta.

– Tulimme siihen tulokseen, että Kajaani on Euroopan paras paikka supertietokoneen ylläpitämiseen. Tietoliikenneyhteydet ovat erinomaiset, eikä täällä ei ole sähkön saatavuusongelmia. Pystymme käyttämään vesivoimalla tuotettua sähköä ja palvelinkeskuksen hukkalämmöllä voidaan tuottaa 20 prosenttia Kajaanin kaukolämmöstä. Sijoittumiseemme vaikuttaa merkittävästi myös KAMKin kanssa tehtävä yhteistyö ja tarpeitamme tukevat koulutusohjelmat, Manninen kiittelee.

LUMI-konsortio

  • Supertietokoneiden hyödyntämistä varten luotu ekosysteemi.
  • Tiiviiseen yhteistyöhön pohjautuvaan ekosysteemiin kuuluu Suomen lisäksi kahdeksan muuta Euroopan maata.
  • Tarjoaa palveluita korkeakoulujen, tiedeyhteisöjen ja yritysten tarpeisiin.
kynaHarm