Suomessa on varautuminen hyvällä tasolla

Suomessa on varautuminen hyvällä tasolla

logggg

Suomessa on varautuminen hyvällä tasolla

Teksti Anna Gustafsson  Kuvat Juho Länsiharju

Turvallisuudentunnetta Suomessa pitävät yllä vakaa yhteiskuntarakenne sekä luottamus pelastus- ja poliisilaitokseen.

Nykyajan uhat koskettavat kaikkia, ja niihin varautuminen edellyttää laajaa yhteistyötä, kuvaa Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen. Koronaviruksen leviäminen osoittaa, että myös kansainvälistä yhteistyötä uhkien torjumiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvitaan.

Kiinan Wuhanista liikkeelle lähtenyt COVID-19 eli koronavirus on noussut nopeasti koko maailman tietoisuuteen. Viruksen nopea leviäminen on osoittanut sen, kuinka vaikeaa taudin taltuttaminen on sellaisissa maissa, joissa terveydenhuoltojärjestelmässä ja huoltovarmuudessa on puutteita. Haavoittuvassa asemassa ovat myös ne maat, joissa yhteiskunta ei ole varautunut pandemian kaltaisiin uhkatilanteisiin.

– Suomessa koronaviruksen leviäminen on hyvin seurannassa ja varautuminen koronan kaltaisiin, laajalle leviäviin epidemioihin on erittäin hyvällä tasolla, sanoo Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen.

Puolustusministeriön yhteydessä toimiva Turvallisuuskomitea edustaa suomalaista varautumistyötä parhaimmillaan. Turvallisuuskomitean jäsenistö edustaa kaikkia hallinnonaloja ja perustuu tietojen jakamiseen ja yhteistyöhön.

– Suomessa on luotu jo edellisten virusepidemioiden aikana korkea varautumistaso. Nostaisin esille paikallistason osaamisen, kun on päätetty karanteeneista ja koulujen sulkemisista. Meillä on laadukasta osaamista kaupungeissa, kunnissa ja eri sairaanhoitopiireissä, Vesa Valtonen kertoo.

Valtonen viittaa vuoden 2009 pandemiaan, sikainfluenssaan, jonka pohjalta päivitettiin sosiaali- ja terveysviranomaisten kansalliset ohjeet pandemiatilanteeseen.

Nyt koronaviruksen levitessä varautumissuunnitelma toimi päivitettynä pohjana myös tämänhetkisessä uudessa tilanteessa. Samaan tapaan vuoden 2015 pakolaiskriisin akuutissa vaiheessa hyödynnettiin osittain niitä suunnitelmia, joita oli luotu jo Neuvostoliiton hajoamisen aikana. Tuolloin laadittiin varautumismalli kasvavaan pakolaisuuteen.

Turvallisuus lähtökohtana

Suomea pidetään yleisesti ottaen turvallisena maana. Peräti 87 prosenttia suomalaisista luokittelee Suomen turvalliseksi maaksi, ja 95 prosenttia vastaajista kokee oman turvallisuutensa hyväksi. Tulokset ovat viime vuoden lopulla julkaistusta sisäministeriön ja useiden viranomaisten toteuttamasta laajasta tutkimuksesta.

Hyvää turvallisuudentunnetta Suomessa pitävät yllä etenkin vakaa yhteiskuntarakenne sekä vankka luottamus esimerkiksi pelastus- ja poliisilaitokseen. Luottamuksen takana on suunnitelmallisesti ja pitkällä aikavälillä rakennettu, hyvä varautumistaso, Valtonen kuvaa.

Suomalainen varautuminen rakentuu kokonaisturvallisuuden mallin varaan. Tällä tarkoitetaan yhteistoimintaa, jossa viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt sekä kaikki kansalaiset huolehtivat yhteiskunnan toiminnasta yhdessä.

– Meidän mallistamme, jossa kaikki yhteiskunnan eri toimijat kokoontuvat säännöllisesti yhteen pohtimaan turvallisuuskysymyksiä, ollaan kiinnostuneita ulkomaita myöten. On todella positiivista, että turvallisuus nähdään meillä yhteisenä asiana.

Turvallisuuskomitea

  • Turvallisuuskomitea on ennakoivan varautumisen pysyvä ja laajapohjainen yhteistoimintaelin.
  • Komiteaan kuuluu 20 jäsentä ja neljä asiantuntija-jäsentä kaikilta hallinnon-aloilta, eri viranomaistahoilta sekä elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia.
  • Aloitti toimintansa vuonna 2013. Komitean jäsenistö kokoontuu noin kerran kuukaudessa.
  • Järjestää tapaamisten lisäksi tilaisuuksia järjestöjen, yritysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen pitää Suomen kokonaisturvallisuuden mallia esimerkillisenä.

Uhat eivät katso rajoja

Suomessa tehdään kansallinen riskiarvio kolmen vuoden välein, viimeksi vuonna 2018. Yhä useampi Suomea mahdollisesti uhkaava vaaratilanne ei rajoitu omien rajojemme sisälle, siksi kansainvälinen yhteistyö turvallisuusasioissa on tärkeää. Esimerkiksi ilmastonmuutos, kansainväliset muuttoliikkeet, köyhyys tai pandemiaksi yltyvät virusepidemiat aiheuttavat varautumista vaativia tilanteita Suomessa.

Kyberturvallisuus, hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen ovat ongelmia, joiden torjumiseen voimme vaikuttaa olemalla mukana kansainvälisillä foorumeilla. Erityisesti Euroopan unionin tasolla tehtävä työ on tärkeää, sanoo Valtonen, mutta kaikki kansainväliset yhteydet edistävät turvallisuutta.

Valtonen kiittelee erityisesti suomalaisten terveysalan toimijoiden hyviä yhteyksiä kansainvälisiin järjestöihin ja muiden maiden viranomaisiin.

– Tämäkin koronaepidemia on osoittanut kansainvälisen tiedonvaihdon ja koulutuksen tarpeen.

Tietoturvasta huolehdittava

Yksi nykyajan uhkakuvista liittyy digitalisaatioon. Esimerkiksi palvelujen siirtyessä verkkoon kyberturvallisuuteen ei aina huomata samaa tahtia kiinnittää huomiota. Erilaisista kyberhyökkäyksistä ja tietoturva-aukoista on jo näyttöä suomalaiskunnissa. Viime vuonna tietomurtojen kohteiksi joutuivat esimerkiksi Pori, Kokemäki ja Lahti.

– Digitalisaatiossa tarvitaan kyberturvallisuuden huomioimista yhä laajemmin. Tarvitaan ehdottomasti kokonaisvaltaisempaa näkemystä, jotta ymmärretään, millaisia turvallisuuteen vaikuttavia keskinäisiä riippuvuuksia syntyy, kun siirretään esimerkiksi kriittisiä palveluita verkkoon, Valtonen painottaa.

Hän ymmärtää kuntien itsemääräämisoikeuden tärkeyden, mutta samalla peräänkuuluttaa valtiolle parempaa mahdollisuutta ohjata ja resursoida kuntien tietoturvaratkaisuja.

– Esimerkiksi sote-uudistuksessa yhdistyy julkisen ja yksityisen puolen palveluja. Haasteena on välttää liikaa sääntelyä, jolloin yritystoiminta vaikeutuu, mutta samaan aikaan pidetään huolta turvallisuudesta.

MUUTTUVASSA uutistilanteessa on tärkeää, että ihmiset muistavat lähdekritiikin.

Koulutuksella tärkeä tehtävä

Vieraiden valtioiden taholta tulevat vaikuttamisyritykset toisen maan vaaleihin ovat yksi esimerkki viime aikojen hybridiuhkista. Turvallisuuskomitea, oikeusministeriötä tukien, järjesti viime eduskuntavaalien yhteydessä laajan viestintäkampanjan teemalla Maailman parhaat vaalit – Mieti miksi! Mukana olivat niin sosiaalisen median alustat, puolueet kuin tiedotusvälineetkin.

– Koulutus on avainasemassa, kun torjutaan vihamielistä informaatiovaikuttamista. On tärkeää, että suomalaiset ovat jatkossakin valistunut kansakunta. Koulutusjärjestelmää ja kotouttamista pitää tukea niin, että arvopohjamme säilyy, Valtonen sanoo.

Medialukutaito on tarpeen myös niissä tilanteissa, joissa yleisöä pommitetaan jatkuvasti monilla toisensa kumoavillakin tiedoilla. Näin käy monesti nopeasti muuttuvassa uutistilanteessa, kuten viimeksi koronavirusuutisointi on osoittanut.

– Viestintä on turvallisuustilanteen ylläpitämisessä yksi haastavimmista osista. Se auttaa, jos ihmiset seuraavat viranomaisten viestejä ja muistavat uutisia lukiessaan lähdekritiikin, Valtonen muistuttaa.

Samaan hengenvetoon Valtonen jaksaa ihmetellä myös sitä, että edelleen, varoituksista huolimatta ihmiset luovuttavat puhelimessa esimerkiksi pankkitunnuksiaan täysin ventovieraille. Lähdekritiikki pitäisi osata ulottaa myös niihin tilanteisiin, joissa tuntematon henkilö lähestyy tietojenkalasteluaikomuksessa.

Varautuminen verissä

Valtonen kutsuu itseään hymyillen ”varautumisen vahtikoiraksi”. Koulutukseltaan hän on sotatieteiden tohtori ja tehnyt lähes koko työuransa turvallisuusasioiden parissa. Väitöskirja Maanpuolustuskorkeakoulussa syntyi viranomaisyhteistyöstä, ja ennen nykyistä tehtäväänsä Valtonen toimi Turvallisuuskomitean sihteeristössä yleissihteerinä.

– Olen kuullut sanottavan, että meillä suomalaisilla on resilienssi DNA:ssa. On totta, että suomalaiset ovat hyvin turvallisuusorientoitunutta kansaa. Lähes kaikilla on kontakti maanpuolustukseen yleisen asevelvollisuuden kautta, ja useat huippujohtajistamme ovat käyneet maanpuolustuskursseilla. Meillä on monia turvallisuutta ylläpitäviä verkostoja yhteiskunnan keskeisten päättäjien välillä, Valtonen kuvaa.

kynaHarm