Suomessa innovoidaan kestävää kaivostoimintaa

Suomessa innovoidaan kestävää kaivostoimintaa

logggg

Suomessa innovoidaan kestävää kaivostoimintaa

Teksti Tuomas I. Lehtonen Kuva Agnico Eagle Finland Oy

Suomen maankamarassa on runsaasti arvometalleja, joiden kysyntä on kovassa kasvussa muun muassa sähköistyvän liikenteen myötä. Tulevaisuudessa kaivosteollisuuden odotetaankin investoivan Suomeen entistä enemmän ja tarjoavan myös uusia työpaikkoja.

Euroopan suurin kultakaivos

Agnico Eagle Finland Oy operoi Euroopan suurinta kultakaivosta Kittilässä. Yritys työllistää urakoitsijat mukaan lukien noin 1100 työntekijää.

Agnico Eagle Finland Oy:n toimitusjohtaja Jani Lösösen mukaan maanalainen kaivos tuottaa noin kaksi miljoonaa tonnia malmia ja noin 7000 kiloa kultaa vuodessa. Tuotantomäärät ovat vahvassa kasvussa, ja Agnico Eagle onkin tehnyt viime vuosien aikana merkittäviä laajennus- ja infrastruktuuri-investointeja. Lösönen kertoo, että pelkästään ympäristöteknologiaan ja energiatehokkuuden parantamiseen on investoitu viime vuosina noin 80 miljoonaa euroa. 

– Yhtenä esimerkkinä Kittilän kaivoksen ympäristöinvestoinnista on vuonna 2017 käyttöönotettu vesienkäsittelylaitos. Vuosina 2022–2023 otamme lisäksi käyttöön MBBR-teknologiaan perustuvan biologisen vedenpuhdistamon, joka parantaa ympäristötehokkuuttamme entisestään. Myös vesien sisäistä kiertoa ja uudelleen käyttöä lisätään tulevaisuudessa, Lösönen korostaa.

Agnico Eagle Finlandin vastuullisuuteen kuuluu hankintojen kohdentaminen lähialueille. Esimerkiksi viime vuonna 90 prosenttia eli 285 miljoonaa euroa hankinnoista tehtiin kotimaisilta yrityksiltä.

Agnico Eagle panostaa myös prosessiensa sähköistämiseen ja automatisointiin. Työkohteissa useat koneet toimivat jo sähköisesti ja niitä voidaan etäohjata maan pinnalta, esimerkiksi toimistotiloista käsin. Tämä parantaa työturvallisuutta ja -tehokkuutta.

– Pilotoimme tällä hetkellä autonomista dumpperia, joka kuljettaa malmin itsenäisesti kaivoksesta maan pinnalle. Tunnelissa dumpperi suunnistaa laserkeilauksella ja maan päällä GPS:llä. Ainoastaan lastin kippaus tapahtuu etäohjauksessa, Lösönen sanoo.

Kittilän kaivoksella on pystytty vähentämään lämpöenergian kulutusta peräti 1600 omakotitalon vuotuisen energiatarpeen verran. Rikastamossa syntyvästä prosessilämmöstä tuotetaan kaukolämpöä, jolla katetaan 75 prosenttia kaivoksen ja kiinteistöjen lämmitystarpeesta.

– Ensi vuonna otamme käyttöön kilometrin syvyisen sähkökäyttöisen nostokuilun, joka puolittaa malmin kumipyöräkuljetukset ja samalla luonnollisesti myös hiilidioksidipäästöt, Lösönen kertoo.

Sidosryhmätyö on tärkeää

Sodankylässä sijaitseva Boliden Kevitsa on Suomen suurin avolouhos. Vuonna 2020 Kevitsassa louhittiin 9,5 miljoonaa tonnia malmia, josta kaivos tuotti noin 110 000 tonnia kuparirikastetta ja 130 000 tonnia nikkelirikastetta. Päätuotteiden, eli kuparin ja nikkelin lisäksi rikasteet sisältävät pienempiä määriä platinaa, palladiumia, kultaa ja kobolttia. Malmit rikastetaan kaivoksen rikastamossa ja kuljetetaan Bolidenin sulatoille Harjavaltaan sekä Ruotsin Rönnskäriin. Malminlouhinta ja -rikastus Sodankylässä työllistävät lähes 570 Bolidenin omaa ja noin 300 urakoitsijoiden työntekijää.

Suuren kaivoksen toiminnalla on laaja-alaisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan. Kaivoksen johtaja Henrik Grind pitää tärkeänä, että Boliden tuo toiminnallaan alueelle asukkaita, työtä ja verotuloja sekä vireää yritystoimintaa. Boliden Kevitsa tukee myös paikallista koulutusta, nuorisotyötä sekä kulttuuri- ja harrastustoimintaa. Yrityksen tuella on esimerkiksi rakennettu uusi jäähalli Sodankylään.

Grindin mukaan rahallinen tukeminen ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös avointa dialogia kaikkien sidosryhmien kanssa. Se luo pohjan paremmille päätöksille.

– Kannamme vastuun toimintamme vaikutuksista ja kehitämme tekemistämme sidosryhmien tarpeet huomioiden. Yhteiskuntavastuumme keskiössä ovat työntekijöiden työhyvinvointi ja -turvallisuus, ympäristö ja ilmasto sekä liiketoiminta. Keskeisiä sidosryhmiämme ovat henkilöstön ja alihankkijoiden ohella Sodankylän kunta ja kuntalaiset, lähikylien asukkaat, paliskunnat ja poronhoitajat sekä yhdistykset, esimerkiksi luonnonsuojeluyhdistykset, Grind summaa.

Bolidenin sidosryhmäyhteistyö pohjautuu tiiviiseen vuoropuheluun, palautteiden aktiiviseen keräämiseen, kysymyksiin vastaamiseen sekä sidosryhmäyhteyksiin liittyvään raportointiin. Keskustelutilaisuuksien ohella Boliden muun muassa järjestää avointen ovien päiviä, kaivosvierailuja, perhepäiviä, kyläiltoja ja oppilaitosvierailuja sekä osallistuu uramessuille.

– Sidosryhmien yhteistyöryhmä on hyvä yhteydenpitokanava. Siinä keskeisimmillä sidosryhmillämme on omat edustajansa. Jokin aika sitten sidosryhmien edustajia vieraili kaivosalueella keskustelemassa alueen päivitetystä sulkemista käsittelevästä pitkän tähtäimen suunnitelmasta ja alueen maisemoinnista.

Bolidenin vastuullinen toiminta perustuu lainsäädäntöön, useisiin ISO-standardeihin, GRI-raportointiin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

kynaHarm