Suomalaista energiaosaamista maailmalle

Suomalaista energiaosaamista maailmalle

Imatran Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka ja FCG:n projektijohtaja Jarkko Olkinuora uskovat Suomen mahdollisuuksiin toimia edelläkävijänä ilmastotaistelussa.

Suomalaista energiaosaamista maailmalle

Suomalaisella energiaosaamisella voidaan ratkoa ilmastonmuutoksen tuomia haasteita maailmalla. Energia-alan teknologian ja osaamisen viennillä on vielä paljon potentiaalia kasvaa.

Teksti Anna Gustafsson  Kuva Patrik Pesonen

Juttua riittää, kun Jarkko Olkinuora ja Vesa-Pekka Vainikka tapaavat. Olkinuora ja Vainikka ovat työtovereita energia-alan konsultoinnista vuosien takaa. Yhdessä työuriensa aikana he ovat nähneet energia-alaa maailmalla ja Suomessa neljältä vuosikymmeneltä.

Tällä hetkellä Olkinuora työskentelee konsulttiyritys Finnish Consulting Groupissa projektijohtajana, työkenttänään erityisesti energia-alan osaamisen vienti Itä-Eurooppaan, muun muassa Ukrainaan ja Keski-Aasiaan. Vainikka puolestaan on palannut kotiseudulleen, missä hän toimii Imatran Lämpö Oy:n toimitusjohtajana. Vainikan kaudella Imatran Lämpö on toteuttanut mittavan, 24 miljoonan euron energiamurroksen, joka mallina kiinnostaa myös maailmalla.

Olkinuoralla ja Vainikalla on yhteinen näkemys siitä, että Suomella on mahdollista ottaa globaalisti merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Pohjoismainen energiapaletti on hiili-intensiteetin alhaisuudella mitattuna 25 vuotta muuta maailmaa edellä. Suomen etuna on se, että meillä kylmän ilmaston energiainfrastruktuuria on rakennettu alusta asti kestävästi. Suomalaisella energiateknologialla ja -osaamisella voisikin olla nykyistä merkittävämpi potentiaali vientituotteena niihin maihin, joissa energiamurros on vasta tulevaisuuden suunnitelmissa, Vainikka kuvaa.

Suomesta mallia maailmalle

Olkinuora teki ensimmäisen energiaosaamisen vientiprojektinsa heti Neuvostoliiton hajottua. Tuolloin hän lähti parantamaan ja tehostamaan Irun voimalaitoksen toimintaa Tallinnaan. Suomen ja Viron energia-alan 1990-luvun alun yhteistyön ansiosta pohjoismainen kaukolämpöjärjestelmä on otettu malliksi kaikkiin Baltian maihin.

– Suomalainen kaukolämpöjärjestelmä on yksinkertainen, mutta luotettava. Alusta asti on investoitu niin, että laitteet kestävät mahdollisimman pitkään. Vaikka Suomessa ei lähdetty tekemään kaukolämpöjärjestelmästä vientituotetta, se kelpaa malliratkaisuksi, Olkinuora kuvaa.

Sekä Olkinuora että Vainikka toivoisivat pohjoismaisen energiateknologian viennille suurempaa roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomalaisella osaamisella olisi annettavaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, bioenergian käyttöönotossa sekä öljystä ja kivihiilestä irtautumisen tukemisessa.

Asiantuntijoiden oppimatka

Olkinuora on asunut ja työskennellyt pitkään Venäjällä, mutta viime vuosina hän on työskennellyt erityisesti Ukrainassa ja Keski-Aasian maissa kuten Uzbekistanissa ja Tadzhikistanissa. Olkinuora kiittelee Suomen valtion asiantuntija-apuhankkeita, joiden puitteissa energia-alan osaajia on mahdollista kutsua twinning-nimikkeellä työvaihtoon ja opintomatkalle Suomeen.

Yksi matkoista suuntautuu Imatralle, jonne Imatran Lämmölle saapuu Suomen ulkoministeriön rahoittaman ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO:n hallinnoiman Finland Ukraine Trust Fund -rahoituksen puitteissa ukrainalaisen lämpöyhtiön johtoa sekä asiantuntijoita. FCG on hankkeen koordinaattorikonsultti.

– Tämän vuoden huhtikuussa veimme Uzbekistanista tulleen asiantuntijaryhmän tutustumaan tavallisen, 50-luvulla rakennetun kerrostalon lämmönjakojärjestelmään. Asunto-osakeyhtiöjärjestelmä ja siihen perustuvan lämpö- ja sähköratkaisun tehokkuus teki heihin vaikutuksen, Vainikka kuvaa.