Rohkeasti kohti huomista

Rohkeasti kohti huomista

logggg

Rohkeasti kohti huomista

Teksti Eeva Furman Kuva Anthony Ubaud

Mistä tunnistaa menestyvän pörssiyhtiön? Japanissa voit saada vastaukseksi, että menestyjän hallituksessa istuu kestävyysasiantuntija. Kestävyystutkijoilla ja -asiantuntijoilla pitää tätä nykyä kiirettä. Eikä vaan Japanissa, vaan joka puolella maailmaa. Enää ei nimittäin riitä, että yrityksen juristit hallitsevat ympäristö- ja ihmisoikeuslainsäädäntöviidakon tai että ympäristövastuuraportti laaditaan huolella, jotta kestävä kehitys toteutuisi. 

Kyse on merkittävästi laajemmasta ja strategisemmasta ulottuvuudesta yritysten toiminnassa. Yritykset, toimialat sekä globaalit tuotantoketjut ovat nousemassa hallinnon rinnalle merkittäviksi kestävän kehityksen politiikkatoimijoiksi. Sekä kestävä että kestämätön kehitys nostavat aivan uudenlaisia tarpeita riskiskenaarioiden laadintaan. Näiden ymmärtäminen edellyttää ymmärrystä luonnonjärjestelmien, markkinoiden, sijoittamisen ja kulttuurin muutosten välisistä kytkennöistä. Suomessa kestävyysasiantuntijuutta on saatavana tehokkaasti myös yhteistyön kautta, laajasta kirjosta kestävyystutkimushankkeita, kestävyyteen orientoituneita tutkimuslaitoksia sekä kestävyyspaneelilta. 

VAIHTOEHTOINA etenemiselle ovat hidas, kallis ja ylisukupolvisesti moraaliton polku tai nopea, uudistava ja kestävää tulevaisuutta luova polku.

On tärkeää, että kestävyysmurros tehdään leveällä pensselillä, globaaleissa tuotantoketjuissa ja osallistumalla kokonaisten järjestelmien, kuten liikenne-, terveys-, energia- ja ruokajärjestelmien, murrokseen. Oman yrityksen ja toimialan yksittäiset ratkaisut ovat osa tätä systeemistä uudistumista, mutta ilman kytkentää laajempaan yhteyteen niiden merkitys voi jäädä pelkäksi viherpesuksi. Sen takia asiantuntijuuden tuominen strategisiin pohdintoihin on tärkeää.

On aika herätä ruususenunesta. Viimeistään koronapandemia ja sitä seuranneet kestävyyskriisi ja mittavat elvytystoimet saivat kellot soimaan siitä, mitä on edessä. Soivatko kriisikellot seuraavan kerran toisen viruksen herättämänä, vai laukaiseeko kriisin esimerkiksi globaali ruokaturvan romahdus. Minkä mittakaavan elvytystoimia se edellyttää? Tulevaisuus ei ole ennustettavissa, mutta yhdestä asiasta tutkijat ovat laajalti yhtä mieltä. Sekä hitaasti hiipivät että nopeasti iskevät yhteiskuntaa ravisuttavat kriisit ovat kiihtymään päin. Paluuta vanhaan ei ole. Vaihtoehtoina etenemiselle ovat hidas, kallis ja ylisukupolvisesti moraaliton polku tai nopea, uudistava ja kestävää tulevaisuutta luova polku. On aika jättää taakse illuusiot muutoksen mahdottomuudesta ja astua rohkeasti kohti huomista. 

Kirjoittaja on Suomen ympäristökeskuksen johtaja.