Riskitön valinta asumiseen

Riskitön valinta asumiseen

Myynti- ja markkinointijohtaja Elias Kiviranta Avain Asumisoikeus Oy:stä kertoo, että asumisoikeusasumisessa yhdistyvät omistus- ja vuokra-asumisen hyvät puolet.

Riskitön valinta asumiseen

Kohtuuhintaista, turvallista ja riskitöntä asumimuotoa etsittäessä, on asumisoikeusasunto vaihtoehto, joka sopii eri elämäntilanteisiin. 

Teksti Vilma Timonen  Kuva Joona Raevuori

Avain Asumisoikeus Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Elias Kiviranta kertoo, että asumisoikeusasuminen sijoittuu omistus- ja vuokra-asumisen väliin – molemmista on poimittu asumismuotoon monia hyvä puolia. 

Avain Asumisoikeus Oy kuuluu Avain Yhtiöt -konserniin, joka on kotimainen asuntojen ja asumisen palvelujen tuottamiseen, rakennuttamiseen sekä uudis- ja korjausrakentamiseen erikoistunut yritys. Konsernin omistuksessa on lähes 10 000 asuntoa ympäri Suomea, ja vuosittain valmistuu lähes tuhat asuntoa lisää lähinnä pääkaupunkisedulle ja muihin kasvukeskuksiin.

– Asumisoikeusasuminen on kohtuuhintainen, riskitön ja turvallinen vaihtoehto. Siinä on omistusasumisesta tuttuja pysyvyyden elementtejä, asumisoikeuden voi jättää perinnöksi ja asumisoikeusasukkaana pystyy vaikuttamaan omaan asumiseensa paremmin kuin vuokralaisena. Omistusasunto saattaa maksaa monta sataa tuhatta euroa ja jäädä vain haaveeksi, mutta asumisoikeudessa pääsee vastaavaan asuntoon huomattavasti helpommin, Kiviranta sanoo.

Asumisoikeusasukkaaksi pääseminen edellyttää asumisoikeusmaksun maksamista. Summa on 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta, tyypillisesti noin 10–20 000 euroa. Lisäksi asunnosta maksetaan kuukausittaista käyttövastiketta. 

– Käyttövastike on markkinahintaista vuokraa merkittävästi edullisempi. ARAn tuoreimman markkinatutkimuksen mukaan vuokrat isoissa kaupungeissa ovat 23 prosenttia vastiketta kalliimpia, pääkaupunkiseudulla ero on 43 prosenttia asojen eduksi. Ylläpidämme taloja omakustannusperiaatteella, joten asukkaat maksavat vain toteutuneet kulut, jotka toiminnan pyörittämisestä syntyvät.

Asumisoikeusasuminen sopii kaikille, mutta perinteisesti sitä ovat suosineet seniori-ikäiset, joille on kertynyt jo varallisuutta, mutta eivät halua sitoa sitä asuntoon. Kivirannan mukaan asumisoikeusasujissa on kuitenkin yhä enemmän myös nuoria ensiasunnon hankkijoita. Asumisoikeusasuminen kiinnostaa myös lapsiperheitä, joilla ei ole halua tai mahdollisuutta ottaa suurta asuntolainaa tai maksaa markkinahintaista vuokraa perheasunnosta. 

KÄYTTÖVASTIKE ON merkittävästi markkinahintaista vuokraa halvempi.

Kohtuuhintaisuus vetoaa

Kiviranta arvioi tärkeimmän syyn asumisoikeusasumisen kasvaneelle suosiolle olevan kaupungistumistrendi. Omistusasuminen on muuttumassa entistä harvemman vaihtoehdoksi.

– Kaupungistumisen trendi on selkeästi näkynyt jo pidemmän aikaa – ihmiset muuttavat lähemmäs kaupunkeja ja keskustoja. Samalla asuntojen hinnat ovat nousseet. Halutaan asua lähellä palveluita, mutta ei välttämättä omistaa. Toisaalta ei haluta maksaa korkeaa vuokraa. Moni on löytänyt asumisoikeusasumisen, joka on huomattavasti edullisempaa kuin vuokra-asuminen.

Asumisoikeusasunnot ovat kohtuuhintaisia, valtion tukemia asuntoja, joihin on varallisuusrajat alle 55-vuotiaille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asukkaaksi valittavalla ei saa olla verotettavaa varallisuutta niin paljon, että hän pystyisi ostamaan vastaavan omistusasunnon samalta alueelta. Tulorajoja asumisoikeuteen ei ole.

Muutoksia asukasvalintaan

Vielä toistaiseksi asumisoikeusasuntojen asukasvalinta on kuntien hoidettavana, mutta asiaan on tulossa pian muutos lakiuudistuksen myötä. Eduskunta vahvisti uuden asumisoikeuslain keväällä 2021, ja laki astuu voimaan vuoden 2022 alussa. 

Uusi laki selkeyttää ja nopeuttaa asukasvalintaa. Nyt asumisoikeuden järjestysnumeroa haetaan kunnasta ja numeroita saattaa olla yhdellä ihmisellä useita. Jatkossakin asuntoja tarjotaan järjestysnumeron perusteella, mutta tulevaisuudessa on vain yksi valtakunnallinen järjestysnumerorekisteri. 

– Lisäksi nykyiset järjestysnumerot ovat olleet elinikäisiä. Jatkossa myönnetään yksi numero kerrallaan, ja se on voimassa kahden vuoden määräajan. Uuden lain voimaantullessa asukasvalintaa nopeuttaa ja selkeyttää myös se, että me toimijat saamme tehdä asukasvalinnan, kun nyt sen tekee kunnan viranomainen. Lisäksi uudessa laissa vahvistetaan asukkaiden näkökulmaa ja asukasdemokratiaa, eli mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asumiseensa. Vaikka laki tulee voimaan jo vuodenvaihteessa, asukasvalinnan osalta on siirtymäaika vuoden 2023 syksyyn saakka. Vanhat järjestysnumerot ovat siis voimassa aina 2023 vuoden loppuun saakka, Kiviranta avaa.

Lisäksi Kiviranta painottaa, että asumisoikeudessa asukkaat voivat turvallisesti luottaa siihen, että hommat toimivat.

– Päämäärämme on tehdä töitä asukkaita varten – haluamme olla sen luottamuksen arvoisia, Kiviranta päättää.