Resurssiviisas tulevaisuus

Resurssiviisas tulevaisuus

logggg

Resurssiviisas tulevaisuus

Teksti Outi Rantala  Kuvat Caverion

Vaikka Suomi yltää yhdeksi teknologian huippumaista, voitaisiin rakennetun ympäristön älykästä muutosta edistää vielä nykyistä voimakkaammin.

Kiinteistöissä kulutetaan suuri osa Suomen energiasta. Älykkäät ratkaisut ja tiedolla johtaminen vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan ja Suomen hiilineutraaliuteen. Muutosta tarvitaan kuitenkin vielä ajattelutavoissa.

Ympäristöministeriön mukaan rakennuksissa kuluu noin 40 prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksesta. Energiatehokkuustoimet tulisikin Caverionin energia- ja jäähdytysasiantuntija Antti Hännisen mukaan kohdistaa sinne, missä niiden vaikutus on suurin.

– Asuminen tuottaa kaikkein suurimman osan Suomen hiilijalanjäljestä, joten siihen liittyvillä toimilla on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus, Hänninen sanoo.

Suomessa asumisen päästöt johtuvat pitkästä lämmityskaudesta. Yksi ratkaisu päästöjen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen on digitaaliset älyratkaisut.

– Olennaista on tutkia missä, milloin ja paljonko energiaa rakennuksessa kuluu, ja valita ratkaisu, jolla on suurin vaikuttavuus energiankulutukseen. Meidän ei tarvitse muuttaa tapojamme, vaikka teemme kestäviä muutoksia ympäristöömme, Hänninen vakuuttaa.

Vastuuta energiankulutuksesta ei siis sysätä kiinteistöjen käyttäjien harteille. Sen sijaan, että asukkaiden pitäisi esimerkiksi lyhentää kuumassa suihkussa vietettyä aikaa, tulisi käyttövesi lämmittää kestävällä tavalla.

Tehokkuudella mukavuutta

Etenkin suurilla kiinteistönomistajilla on mahdollisuus säästää runsaasti energiaa modernin talotekniikan avulla. Esimerkiksi Caverionin asiakas Asokodit omistaa lähes 700 kiinteistöä 31 paikkakunnalla. Kiinteistöissä asuu noin 40 000 suomalaista. Kiinteistöpäällikkö Teemu Jalomäen mukaan suurin osa Asokotien kiinteistökannasta on 1990-luvulta, jolloin esimerkiksi ilmanvaihtoa ohjattiin tiettyinä aikoina tehostetusti erillisen aikataulun mukaan. Asuntojen todellisia olosuhteita ei perinteisellä säätötavalla pystytty ottamaan huomioon.

– Perinteisesti pattereiden lämpötilaa ohjaa ulkolämpötila. Nyt huoneistoihin asennettujen anturien ansiosta pystymme mittaamaan sisälämpötilan, kosteuden ja ilmanvaihdon paine-erot asunnoissa. Tämän datan pohjalta voimme laskea keskiarvolämpötilan ja johtaa verkostoon aina oikean lämpöistä vettä, Jalomäki kertoo.

Myös Asokotien ilmanvaihto säätyy automaattisesti järjestelmään lisättyjen antureiden keräämän tiedon mukaisesti.

– Järjestelmä toimii asukkaiden elämänrytmissä, eli ilmanvaihto säätyy sen mukaan, kuinka paljon ihmisiä huoneistossa on. Pienillä investoinneilla olemme saaneet energiankulutusta pudotettua sadoissa kiinteistöissämme. Lisäksi Asokotien kiinteistöistä noin 45:ssä öljylämmitys on vaihtunut maalämpöön, Jalomäki summaa.

Asokotien kiinteistöjen data kerätään yhteen digitaaliseen järjestelmään. Caverionin toimittaman SmartView-järjestelmän kautta voidaan tarkastella samasta ohjelmistosta talotekniikan toimivuuden lisäksi muun muassa kiinteistöjen jätetietoja, kuten kierrätys- ja hyötykäyttöasteita.

Tietojen kerääminen yhteen digitaaliseen järjestelmään on auttanut Asokoteja optimoimaan toimintaansa. Kun kiinteistön eri osa-alueiden tiedot yhdistetään toisiinsa, kiinteistöjen kokonaistoimintaa voidaan tarkastella esimerkiksi ympäristötehokkuuden ja vastuullisuuden näkökulmasta.

SmartView-kiinteistönhallintajärjestelmä kokoaa kaiken tiedon yhteen palveluun.

Laaja-alaista osaamista

Kun kiinteistöt siirtyvät digitaalisiin järjestelmiin, huollolta edellytetään erikoisosaamista. Jos talotekniset järjestelmät ja niitä ohjaava automaatio eivät toimi kuten pitäisi, jäävät energiasäästöt saavuttamatta.

Caverionin tekninen huolto käy vuosittain tarkistamassa Asokotien kiinteistöissä, että kaikki talotekniset laitteet toimivat oikealla tavalla. Tällöin varmistetaan, että tekniikka toimii oikein ja palvelee kiinteistön käyttäjiä.

– Pidämme myös säännöllisiä yhteispalavereja, joissa ovat mukana kaikki kiinteistöön liittyvät toimijat. Järjestely on tuonut apua kaikille osapuolille, Jalomäki kertoo.

Caverionin toimittaman hälytysjärjestelmän kautta LVIAS-vikahälytykset menevät keskitetysti yhteistyökumppaneille. Lisäksi Caverion SmartView-järjestelmän kautta Jalomäki saa käsityksen koko kiinteistökannan hälytyksistä yhdellä silmäyksellä.

– Tieto jää talteen, joten pystyn seuraamaan, jos jossakin on toistuvasti häiriöitä. Pystymme myös puuttumaan vikahälytyksiin aiempaa paremmin.

Myös Caverionin järjestelmäpäällikkö Tuuka Glad kokee digitalisaation helpottaneen kiinteistöjen ylläpitoa.

– Kiinteistönhuollossa toimii monia tahoja, ja nämä tahot jakautuvat vielä useisiin tekniikan aloihin. Digitalisaation myötä voimme seurata kiinteistön ylläpitoa tarkemmin ja kohdistaa toimenpiteet paremmin, Glad toteaa.

Asokodit on Gladin mielestä hyvä esimerkki siitä, että digitalisaation hyödyt on ymmärretty laajassa kuvassa.

– Päätöksenteko jalostuu, kun kiinteistöjen tiedot pystytään tuomaan näkyville. On ymmärrettävä, miten kokonaisuus toimii, jotta kiinteistöissä voidaan tehdä oikeita toimenpiteitä.

Investointeja tulevaisuuteen

Glad muistuttaa, että järjestelmien keräämä data auttaa pitämään kiinteistön kunnossa ja olosuhteet sopivina koko sen vuosikymmenten mittaisen elinkaaren ajan. Datan avulla voidaan myös tehdä kauaskantoisia, energiantuotantoon liittyviä suunnitelmia.

– Tiedon hyödyntäminen tehostaa teknologian käyttöä. Voimme varmistaa, että teknologia tukee kokonaisuutta myös tulevaisuudessa, kun kiinteistöjen rooli energian varastoinnissa ja osana sähkö- ja kaukolämpöverkkoja kasvaa.

Glad viittaa siihen, että uusiutuvien energiamuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman käytön lisääntyessä energian saannin vaihtelevuus kasvaa. Pilvisinä ja tuulisina päivinä energia tulee olemaan kallista, joten kiinteistöjen tulisi pystyä vähentämään energiankulutustaan noina aikoina.

Kun kiinteistöjä peruskorjataan ja niihin lisätään modernia talotekniikkaa, voidaan samalla rakentaa ratkaisuja, jotka mahdollistavat hiilineutraalin kiinteistön.

– On järkevää investoida laitteisiin, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa ja luoda pohjaa uusille toiminnoille, Glad huomauttaa.

ON PÄÄSTÄVÄ irti ajattelutavasta, jossa kaikki toimivat vain omissa siiloissaan.

Lisää vauhtia muutokseen

Vaikka Suomi on teknologisesti edistynyt maa, Hännisen mukaan rakennetun ympäristön älykästä muutosta voitaisiin edistää vielä voimakkaammin. On päästävä eroon ajattelutavasta, jonka mukaan kaikki toimivat vain omissa siiloissaan.

– Ei auta, että taloyhtiöt irrottautuvat kaukolämmöstä ja poraavat omat maalämpökaivonsa. Tarvitsemme koko infrastruktuuria hyödyttäviä ratkaisuja myös yksittäisiin kiinteistöihin. Erityisesti energiayhtiöitä kannustaisin aitoon ja tasapuoliseen yhteistyöhön, missä hyötyä jaetaan kaikille osapuolille, Hänninen sanoo.

Ajattelutavan muutos vaatii avoimuutta ja läpinäkyvyyttä yrityksiltä.

– Yhteiskunnan kokonaisetu on nostettava omien etujen edelle. On arvioitava, millä toimilla on suurin vaikutus. Esimerkiksi älykäs talotekniikka voi säästää energiaa jopa enemmän kuin yksityisautoilun kieltäminen.

Energiayhtiöt ja Caverionin kaltaiset palveluntarjoajat ovat isossa roolissa hiilineutraalin yhteiskunnan aikaansaamisessa.

– Voimme mahdollistaa ratkaisut yhteiseen infraan, jossa energiaa pystytään hyödyntämään tehokkaasti, Hänninen päättää.

Uusia energiaratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin

 

KUN ASUTUS keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin, älykkäät toimenpiteet keskittyvät kaupunkiympäristöön.

Parhaimmillaan ratkaisut edistävät kiertotaloutta. Esimerkiksi Oulun alueelle Caverion on suunnitellut järjestelmän, jossa paikallinen S-market tuottaa lämpöä kaukolämpöverkostoon, ensimmäisenä Suomessa.

Marketin laitteiden tuottama energia johdetaan kaupungin kaukolämpöverkkoon. Näin kaukolämmöstä tulee kaksisuuntaista.

Eri toimintoja fiksusti yhdistelemällä voitaisiin tehdä resurssiviisasta talotekniikkaa, kun kaikki kiinteistössä tuotettu energia käytetään hyödyksi.

Resurssiviisaudella on yllättävän suuria vaikutuksia. Esimerkiksi jääurheilukeskusten jään tekemisestä vapautuva lämpöenergia voisi lämmittää alueen asukkaiden suihkuveden. Albert Einstein aikoinaan sanoi: energia ei koskaan katoa mihinkään, se vain muuttaa muotoaan. Meidän tehtävämme on käyttää se viisaasti.

kynaHarm