Resurssipula vaatii uusia ratkaisuja

Resurssipula vaatii uusia ratkaisuja

Terveysteknologiaa kehittävän Tunstall Oy:n toimitusjohtaja Mika Rajasalo näkee hoiva-alan tarvitsevan kipeästi teknologiaa selättääkseen tulevaisuudessa eteen tulevat haasteet.

Resurssipula vaatii uusia ratkaisuja

Resurssipula on vakava uhka Suomen tulevaisuuden terveydenhuollolle. Hoidon laadusta ei silti tarvitse tinkiä, koska hoiva-alan on mahdollista turvautua työtä helpottaviin teknisiin ratkaisuihin. 

Teksti Susanna Bell  Kuva Joona Raevuori

Suomi maksaa sosiaali- ja terveyspalveluistaan koko ajan enemmän. Soteuudistuksen kunnianhimoinen tavoite oli säästää menoissa, mutta tavoite karkaa yhä kauemmas.

– Soten menot kasvoivat viisi prosenttia vuosina 2018–2019. Tämä ei voi jatkua näin, toteaa terveys-
teknologiaa kehittävän Tunstall Oy:n toimitusjohtaja Mika Rajasalo.

Soten suurimpia menoeriä ovat erikoissairaanhoito ja vanhusten hoivapalvelut sekä lääkkeet. Suomen pitää jotenkin pystyä hoitamaan vanhuksensa ihmisarvoisesti ja hyvin. Hoitajamitoituksen korjaamista on tarjottu ratkaisuksi, jotta hoitajat ehtisivät tehdä kaiken työn. Mutta entä jos toimintaympäristöä muutettaisiin niin, että työtä olisi vähemmän? Teknologia tulee olemaan tulevaisuuden soten tärkein työkalu.

Helpotusta hoitajien työhön

Vanhenevan väestön Suomi ei selviä velvoitteistaan ilman digitalisaatiota ja teknologiaa. Mikään uusi asia ne eivät ole. Terveysteknologiaa on jo yleisesti käytössä Suomen sairaaloissa, terveysasemilla ja hoivakodeissa, joihin teknologia on tuonut paljon kaivattua apua ja helpotusta muun muassa hoitajien työhön.

Esimerkiksi Tunstallin lanseeraama avaimeton ovenavaus kotihoidon työntekijöille sekä hoitajakutsu- ja henkilöturvajärjestelmät ovat jo levinneet laajalle. 

Terveydenhuollon resurssipulan kasvaessa on tärkeää, että terveysteknologian tarjoamista mahdollisuuksista otetaan entistä enemmän irti. Samaan aikaan kyseessä on myös erittäin kiireellinen asia, koska varsinkin ikääntyneiden sekä kroonisista sairauksista kärsivien ihmisten määrä yhteiskunnassa kasvaa koko ajan.  

VANHENEVAN VÄESTÖN Suomi ei selviä ilman digitalisaatiota ja teknologiaa. 

Mikä avaimeton ovenavaus?

Normaalisti kotihoidon työntekijä aloittaa työpäivänsä keräilemällä kaikki kotiavaimet, joita hän tulee päivän mittaan tarvitsemaan. Jos yksikin unohtuu, se täytyy käydä toimistolta hakemassa. Jos suunnitelmiin tulee muutos, jonkun täytyy tulla tuomaan tarvittu avain. Tähän avainrumbaan voi kulua hoitajan työajasta jopa 30–60 minuuttia päivittäin.

Tunstallin avaimeton ovenavaus tarkoittaa, että kotihoidon asiakkaiden avaimet kulkevat mukana henkilökunnan puhelimessa. Oven sisäpuolella on Tunstallin lukkoyksikkö, joka asennetaan olemassa olevaan avainpesään. Lukkoyksikkö tottelee kotihoidon työntekijän puhelinta, johon on ladattu tarvittava sovellus, joka avaa oven. Käyttäjien hallinnointi tapahtuu etäyhteyden avulla, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi ensihoitohenkilöstölle voidaan antaa kulkulupa asuntoon, jos tilanne niin vaatii.

Kotihoitajan tekemät käynnit rekisteröityvät lukkomoduulien taustajärjestelmään käyttäjä- ja lukkomoduulikohtaisesti. Taustajärjestelmästä voidaan tarkistaa, kenen luona on käyty, kuka käynnin suoritti sekä kuinka kauan käynti kesti. 

Näin ollen raportointi kotihoidon työajasta tarkentuu ja laadukas tiedonkeräys sekä tiedolla johtaminen tehdään mahdolliseksi. Käyntien lokitiedot ovat  iso turvallisuustekijä itse kotihoidon asiakkaalle. Avaimettoman ovenavauksen etuna on myös, että avainten häviämiseltä, varastamiselta ja luvattomalta kopioinnilta vältytään.

Yhteistyöllä yli haasteiden

Rajasalo näkee hoivan ja teknologian yhteistyön yhtenä mahdollisena ratkaisuna soten resurssipulaan. Toimiva yhteistyö mahdollistaa sen, että yhteiskunnan varat tulevat riittämään, hoivaa tarvitseva voivat asua miten haluavat ja samalla myös hoitajienkin työtehtävät helpottuvat.

– Ilman mittavaa teknologian hyödyntämistä emme massiivisesta haasteesta selviä. Tunstall on osa yhteiskunnallista ratkaisua, Rajasalo painottaa.

kynaHarm
Virtuaalinen yökierto mahdollisti ylimääräisen hoitajan siirron päivävuoroon

PERUSTURVALIIKELAITOS SAARIKALLA on käytössä Tunstallin virtuaalinen yökierto ja kaatumisen tunnistus. Kamera- ja sensoriteknologia tunnistaa, jos asukas kaatuu, putoaa sängystä tai on liikkumatta liian kauan, ja hälyttää hoitohenkilökunnan, joka ensin luo videoyhteyden tilanteen arvioimiseksi.

Virtuaalinen yökierto tarkoittaa, että kamerayhteys aktivoidaan huoneeseen ennakkoon sovittuna aikana yöllä sen varmistamiseksi, että kaikki on hyvin ja asukas nukkuu rauhallisesti omassa sängyssään. Asukkaan yöunia ei siis tarvitse häiritä tekemällä tarkastuskäyntiä hänen huoneessaan.

Virtuaalisen yökierron käyttöönotto mahdollisti Saarikassa sen, että työvoimaa vapautui niin paljon, että yövuorosta pystyttiin siirtämään hoitaja päivävuoroon. Teknologia ei kuitenkaan korvaa ihmistä vaan kohdentaa hänen aikansa ja taitonsa paremmin.

Saarikassa teknologian käyttö aloitettiin tuetusta palveluasumisesta, nyt sitä ollaan ottamassa käyttöön myös kotihoidossa. Asentaja käy asentamassa järjestelmän kotihoidon asiakkaiden koteihin, mutta tarpeen mukaan järjestelmä voidaan myös purkaa ja siirtää seuraavalle.