Pelasta pörriäiset syömällä suomalaista hunajaa

Pelasta pörriäiset syömällä suomalaista hunajaa

Kun ostaa kotimaista hunajaa, tukee samalla paikallista pölyttämistä ja luonnon monimuotoisuutta. Nykyään kotimaisten tuottajien hunajaa voi tilata myös verkosta suoraan kotiovelle.

Pelasta pörriäiset syömällä suomalaista hunajaa

Suomessa kulutetaan hunajaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Kotimaisen hunajan ostaminen tukee sekä ympäristöä että pörriäisiä.

Teksti Kalle Kirstilä  Kuva Petra Kotro

Hunajayhtymä Oy on pakannut ja jalostanut sopimustuottajilta kerättyä hunajaa suomalaisille kuluttajille jo yli puoli vuosisataa. Yrityksen perusti vuonna 1969 joukko mehiläishoitajia, joiden tavoitteena oli hunajan kulutuksen kasvattaminen. Tänä päivänä tärkein tehtävä on varmistaa kotimaisen hunajan saatavuus, ja verkkokaupan avaaminen on yksi toimi tuon tavoitteen saavuttamiseksi.

– Kauppojen valikoimissa ei välttämättä ole koko tuotekirjoa. Toiseksi ostotottumukset ovat muutoksessa. Lisäksi koronaepidemia on nostanut verkkokaupat entistä tärkeämmäksi, toteaa loimaalaisen Hunajayhtymän toimitusjohtaja Aapo Savo.

Verkkokauppa avattiin maailman mehiläispäivänä 20. toukokuuta. Mehiläispäivä muistuttaa mehiläisten luonnolle tärkeästä tehtävästä.

– Syömällä kotimaista hunajaa pelastat pörriäisen ja autat ylläpitämään monimuotoisuutta, Savo tiivistää.

Nouseva hunajakulttuuri

Nuoria kuluttajia vetää hunajan pariin terveystekijöiden ohella sen ympäristöystävällisyys, sillä lähituotetulla suomalaisella hunajalla on pieni hiilijalanjälki.

Mehiläishoidon koulutus- ja kehittämispalveluja tarjoavan Hunajaluotsi Oy:n toimitusjohtaja ja tarhauskouluttaja Lauri Ruottisen mukaan uuden sukupolven myötä suomalainen hunajakulttuuri on muutoksessa. Suuri osa hunajasta kulutetaan yhä teen kanssa, mutta hunaja on tullut myös aamupalapöytään esimerkiksi jogurtin ja marjojen maustajaksi. Jotkut puolestaan sipaisevat hunajaa ruisleivän päälle.

– Nyt hunaja on tulossa keittiöihin yhä vahvemmin, eikä pelkästään makeuden vaan nimenomaan maun antajana yleisesti.

Yksi yllättävä trendi saattaa olla rantautumassa Suomeen länsinaapurimme Ruotsin suunnalta.

– Ruotsalaiset nuoret ovat käyttäneet jo pitkään latte-kahvissa hunajaa. Heillä voi olla jopa oma hunajapurkki mukana vain sitä varten, Ruottinen kertoo.

Myös Italiassa hunajaa käytetään kahvin kanssa.

– Meillä on Suomessa nuori ja kehittyvä hunajakulttuuri jos sitä vertaa vaikkapa Keski- ja Etelä-Eurooppaan, mutta olemme hyvää vauhtia menossa samaan suuntaan, Ruottinen lisää.

Hunajayhtymä on tuonut nousevaan hunajakulttuuriin myös aivan uudenlaisen tuotteen. Hunajayhtymän kehittämä energiageeli Honeysty on jo ehtinyt ihastuttamaan kuntoilijoita ja urheilijoita niin vatsaystävällisyydellään kuin luonnonmukaisuudellaan.

– Tämä on ainutlaatuinen tuote lajissaan. Sen fysiologinen vaste on vertailukelpoinen verrokkituotteisiin, Savo kertoo.

Tärkeä osa Honeystya on kätevä pakkaus, jonka voi napsauttaa auki yhdellä kädellä ja valuttaa suuhun tarvittaessa kesken urheilusuorituksen. Energiageeliä on markkinoilla kahta makua, sitruuna ja mustikka.

Mehiläispesästä ruokapöytään

  • Suomalaiset kuluttavat hunajaa henkeä kohden reilut 740 grammaa vuodessa, kun esimerkiksi saksalaiset käyttävät tuplasti enemmän.
  • Suomen noin 54 000 mehiläispesää tuottavat vuodessa keskimäärin 39 kiloa hunajaa per pesä.
  • Ammattimaisia hunajantuottajia Suomessa on 100, osa-aikaisia 400 ja harrastajatarhaajia 3000.
  • Tarhausta harjoitetaan lähes koko maassa, mutta suurin keskittymä on Lounais-Suomessa.
  • Suomalaista hunajaa voi tilata kotiin nettikaupasta: kauppa.hunaja.fi

Ostetun hunajan voi jäljittää

Suomalaiset hunajantuottajat tietävät kyselyiden perusteella, että kuluttaja on kaupan hyllyvalikoiman edessä usein hukassa. Moni haluaa ostaa kotimaista, mutta koriin voi päätyä vahingossa jotain aivan muuta.

– Siellä on ihan tietoista hämäämistä esimerkiksi nimeämisen ja pakkaussuunnittelun kautta. Tällä tavoin pyritään siis rakentamaan ulkomaiselle ydintuotteelle kotimainen mielikuva, Ruottinen harmittelee.

EU:n ulkopuolelta puolestaan pyrkii toisinaan markkinoille hunajaa, jossa on kyse suoranaisesta tuoteväärennöksestä.

– Näiden tapausten paljastaminen on sellaista kissa-hiiri-leikkiä, Hunajayhtymän Savo toteaa.

Tarkka jäljitettävyys takaa suomalaisen hunajan alkuperän. Hunajayhtymällä on elintarviketurvallisuuden ISO 22000 -sertifikaatti, joka tarkoittaa sitä, että hunajantuotannon jokainen vaihe on tarkkaan dokumentoitu ja ulkopuolinen taho valvoo sitä.

Hunajan jäljitettävyys koskee myös tavallista kuluttaja-asiakasta, sillä Hunajayhtymä Oy:n hunaja.fi-sivuilta kuluttaja pystyy tarkistamaan jopa yksittäisen purkin sisällön alkuperän.