Paperitehdasalueesta tulee biotalouden keskus

Paperitehdasalueesta tulee biotalouden keskus

logggg

Paperitehdasalueesta tulee biotalouden keskus

Teksti Taneli Tuokko  Kuvat Marja Seppälä

Myllykosken perinteikkään tehdasalueen valmis infrakstruktuuri ja teollisuusrakennukset odottavat uusiokäyttöön pääsyä.

Myllykosken entinen paperitehdasalue tunnetaan mittavasta historiastaan, mutta nyt siitä muokataan biotalouden keskittymää. Valmis rakennuskanta ja infrastruktuuri odottavat parhaillaan erikokoisia toimijoita tehdasalueelle.

Myllykoski on noin 6 000 asukkaan taajama Kymijoen rannassa Kouvolan eteläosassa, Kymenlaakson sydämessä. Myllykosken paperitehdas lopetti toimintansa vuoden 2011 päätteeksi, mutta tehdasalue on edelleen olemassa, ja siellä sijaitsevat rakennukset ovat yhä uusiokäytettävissä. Nyt alueelle etsitäänkin uusia toimijoita. Jäljelle on jäänyt paljon infrastruktuuria, jonka hyödyntäminen säästää suurilta uusinvestoinneilta. 

Alueella on hallitilaa kymmeniä tuhansia neliömetrejä sekä kymmeniä hehtaareja ulkotilaa, jota voi hyödyntää materiaalien varastoimiseen. Lisäksi alueelta löytyy biologinen jätevedenpuhdistamo, suuritehoinen sähköliittymä ja maakaasuliittymä. Alue on myös yhdistettävissä Kouvola-Kotka-rataan. 

– Tällainen infra vain odottaa, että sitä päästään hyödyntämään uusiokäytössä, Redeve Oy:n toimitusjohtaja Jari Lahtinen kertoo.

Redeve osti vuonna 2018 tyhjilleen jääneen tehdasalueen ja aloitti projektin, jossa Myllykoski aiotaan herättää uuteen aikaan. Tavoitteena on luoda Myllykosken tehdasalueelle biotalouden keskittymä, joka tarjoaa sijoituspaikan useille alan yrityksille.

– Jo paperitehtaan aikana täältä on viety ja tuotu suuret määrät eri materiaaleja. Myllykoskella on historiansa, sijaintinsa ja olemassa olevien puitteidensa ansiosta erinomainen potentiaali uuteen käyttöön, Lahtinen sanoo.

Hehtaareita koko alueella on yhteenlaskettuna sata ja matkaa Kouvolan keskustaan kertyy ainoastaan viidentoista kilometrin verran. Rakennuskannasta löytyy konesaleja, varastoja ja muita tuotantoon ja varastointiin soveltuvia tiloja. Tilat ovat korkeina ja avarina muokattavissa, kuten myös koko alue: Alueella on vielä runsaasti käyttämätöntä, mutta kaavoitettua rakennusoikeutta.

– Kierto- ja biotaloutta harjoittaville yrityksille Myllykoski soveltuu erityisen hyvin. Asemakaava on voimassa ja se mahdollistaa teollisen toiminnan. Rakennusoikeutta on vielä satatuhatta neliötä käyttämättä.

Synergiaetuja toimijoille

Tällä hetkellä tehdasalueen sisä- ja ulkotiloissa on muutamia vuokralaisia. Lahtinen näkee, että alue pääsee oikeuksiinsa nimenomaan biotaloudessa. Tulevaisuudensuunnitelma on biotalouden keskittymä, jossa on viljalti erikokoisia toimijoita. Näin yritykset pääsisivät tukemaan ja hyötymään toisistaan, minkä johdosta ne saisivat myös luonnollisia synergiaetuja.

– Jos ajattelee optimaalista tilannetta, niin alueella olisi yrityksiä, jotka ovat jollain tapaa kiinnittyneet biotalouteen. Sata hehtaaria mahdollistaa sen, että biotalouden raaka-aineilla on riittävästi käsittely- ja varastointitilaa. Ja onhan meillä tuo biologinen jätevedenpuhdistamo, Lahtinen hymyilee.

Biologinen jätevedenpuhdistamo onkin yksi tekijä, joka tekee tehdasalueesta kiinnostavan ja kilpailukykyisen. Se rakennettiin jo vuonna 1990, mutta sitä on laajennettu kahteen otteeseen, joista edellinen vuosituhannen alussa. Kapasiteetti on suunniteltu niin, että se riittää koko alueen yhteiskäyttöön, ovathan massiiviset altaat tilavuudeltaan 70 000 kuutiometriä.

– Myllykoskella on myös kiinteän polttoaineen voimalaitos, joka pystyy käyttämään muun muassa metsätähteitä, Redeven biotalousprojektien asiantuntijana työskentelevä Janne Harjunpää huomauttaa.

Etenkin puutavaran tärkeänä kuljetusväylänä aikoinaan tunnettu Kymijoki virtaa entisen tehdasalueen lävitse, mikä taas mahdollistaa käytännössä rajattoman vedenottokyvyn. Tehdasalueen satavuotinen historia näkyy myös muuna infrastruktuurina, joka on jo paikalla: hakemurskaimena, joka odottaa hakkeen tekemistä bioenergialle ja jatkojalosteisiin. Paikalla on edelleen kaksi sadan megawatin höyrykattilaa, hallinostureita ja höyryturbiini.

– Nämä teollisuusrakennukset ja infrastruktuuri, jotka ovat jo valmiina paikan päällä, mahdollistavat uusiokäytössä liiketoiminnalle valtavan kilpailuedun, jota ei muualta saa, Lahtinen sanoo.

Myllykoski-tiimin asiantuntija Janne Harjupää ja Redeve Oy:n toimitusjohtaja Jari Lahtinen näkevät Myllykosken historiallisen tehdasalueen tarjoavan runsaasti mahdollisuuksia kierto- ja biotalousalan yrityksille.

Osa alueen identiteettiä

Paperitehdas rakennettiin tämänpäiväiselle paikalleen yli 100 vuotta sitten. Sitä ennen lähialueilla oli puuhiomo. Teollinen toiminta onkin jo yli vuosisadan ollut keskeinen osa Myllykosken taajaman ja nykyisen Kouvolan identiteettiä.

Tehdasidentiteetti näkyy vieläkin metsäteollisuusyrityksinä, joita alueelta löytyy paljon. Myös asukkaiden sekä teollisten toimijoiden välinen yhteistyö sujuu hyvin niin luonnostaan, harjoitellusti kuin vakiintuneestikin.

– Yli satavuotinen perinne teollisuudessa näkyy taajamassa ja koko alueessa. Erilaiset lupaprosessit pitäisi hoitua ripeästi ja helposti, koska alueella on harjoitettu raskasta teollisuutta jo monta sukupolvea, Harjunpää avaa.

Paperitehdas oli merkittävä työnantaja aina sulkemiseensa asti. Kokenutta työvoimaa alueelta siis löytyy. Redeve tarjoaa tukea ja palveluja alueelle tuleville yrityksille, mutta ei tee tätä yksin. Suunnittelussa on apuna Kouvolan kaupungin kehitysyhtiö Kinno.

VALMIS INFRA mahdollistaa uusiokäytössä liiketoiminnalle ison kilpailuedun. 

Hyötyä kokonaisuudesta

Logistiikankin kannalta Myllykosken sijainti on hyvä. Ratayhteysmahdollisuuden lisäksi satama on lähettyvillä. Pääkaupunkiseutua ympäröivältä Kehä III:lta Myllykoskelle ajaa noin puolitoista tuntia. Maatalous- ja metsävaltaisella alueella on jo valmiiksi erinomaiset palvelu- ja hankintaverkostot.

– Parempaa sijaintia on vaikea edes kuvitella, Harjunpää kiteyttää.

Redeven pitkäaikaisena visiona on, että Myllykosken yritysalueesta kasvaa biotalouden keskus seuraavan viiden vuoden aikana. Tiloja pyritään vuokraamaan mahdollisimman isoina kokonaisuuksina, mutta tarpeen tullessa niitä voi jakaa myös pienempiin osiin.

Jykevät betoni- ja tiilirakenteet odottavat uutta elämää sekä aikaisemmin rakennetun infrastruktuurin hyödyntäminen vähentää Lahtisen mukaan hiilikuormaa uudisrakentamiseen verrattuna.

– Uusiokäyttö vähentää luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. Alue on historiallisesti merkittävä ja näiden perinteiden pohjalle on hyvä rakentaa uutta menestystä, Lahtinen sanoo.

Ympäristöhyötyjen lisäksi lähiympäristössä on yhteistyömahdollisuuksia, jotka toisivat kustannussäästöjä. Tulevia biotalousyrityksiä myös tukevat ja palvelevat paikalliset pienyritykset. Tarpeiden huomioimisesta ja yhteensovittamisesta hyötyy koko alue ja se mahdollistaa liiketoiminnan myös pienemmille toimijoille.

Bioetanolitehdas vireillä 

Vastikään perustettu Myllykosken Bioetanoli Oy pyrkii tekemään alueesta vielä entistä houkuttelevamman biotalouden alan toimijoille. Suunnitelmana on rakentaa Myllykosken entisen paperitehtaan tiloihin bioetanolitehdas, jonka toteutuminen olisi erittäin tärkeä hanke koko alueelle. 

– Tehtaan valmistuksen yhteydessä syntyy arvokkaita sivutuotteita, joilla voi olla suuri merkitys oheistoiminnoille. Bioetanolitehdas synnyttää helposti muuta taloudellista toimintaa rinnalleen, Harjunpää kertoo.

Myllykosken Bioetanoli Oy:n tavoitteena on valmistaa toisen sukupolven biopolttoaineita, joilla korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. Tarkoitusta varten tehdas ostaa pitkäaikaisin sopimuksin kaiken käytettävissä olevan oljen alueen viljelijöiltä.

Suunnitelman mukaan tehdas tuottaisi vuodessa 50 000 tonnia bioetanolia, jonka sivutuotteena syntyisi 100 000 tonnia biopolttoaineena tunnettua bioligniiniä ja vielä lisäksi biokaasua. Sen tuottamiseen tarvittaisiin 270 000 tonnia olkea, jota kerättäisiin viljelijöiltä suunnilleen 150 kilometrin säteellä Kouvolasta. Oljen lisäksi tehtaan raaka-aineena voisi käyttää lehtipuuhaketta.

kynaHarm