Päästötöntä voimaa vedestä

Päästötöntä voimaa vedestä

c_tapio_auvinen-1228newsoi

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen korostaa, että ilmastonmuutoksen hallinta vaatii hiilipäästöjen vähentämisen lisäksi energiansäästöä ja energiatehokkuuden parantamista.

Päästötöntä voimaa vedestä

Suomi pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Sääalttiiden uusiutuvien energiamuotojen lisääminen vaatii rinnalleen säätövoimaa. Puhtaimmillaan sitä saadaan vesivoimasta.

Teksti Aino Tiirikkala  Kuva Tapio Auvinen

Maanantai-aamuisin Suomi herää: kotitalouksissa sytytetään valot ja ihmiset lähtevät liikkeelle. Teollisuuslaitokset käynnistyvät.

– Sähkönkulutuksen syklisyys toistuu ympäri vuoden: kulutus on huipussaan aamuisin ja iltaisin, arki eroaa viikonvaihteesta, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Suomen suurimman vesivoimayhtiön johtaja tietää, että sähkön-tarpeemme kasvaa – eikä vähiten kuluttamiemme laitteiden ja palveluiden tähden. Energia-alan megatrendi on kaiken energiaan liittyvän sähköistyminen. Sähkönkulutusta lisäävät myös ilmastotoimet, joiden seurauksena sähköautot yleistyvät ja julkista liikennettä siirtyy raiteille.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii energiantuotannolta nopeita toimia, jotka perustuvat täysin hiilivapaisiin ja päästöttömiin ratkaisuihin. Siksi tuuli- ja aurinkovoiman osuus kasvaa tulevaisuudessa. Sään vaihtelusta riippuvaiset tuuli- ja aurinkoenergia eivät kuitenkaan kykene tuottamaan sähköä tasaisesti.

– Säätövoimaa tarvitaan, sillä sähkötuotannon tulee jatkuvasti vastata kulutusta. Kantaverkon jännitteen on pysyttävä tasaisena.

Vesivoima toimii joustavana resurssina vaihtelevalle energiantarpeelle, sillä veden juoksutuksia voidaan tarpeen mukaan lisätä sekuntitasolta lähtien.

– Vesivoima säätää kulutushuippua. Kemijoki on Suomen suurin säätävä joki, Timonen kertoo.

Sähköpula lähellä

Tasalaatuista sähköä tuottava vesivoima on myös ilmastoystävällinen, hiilineutraali säätövoima. Kotimaisesta sähköstä 23-24 prosenttia saadaan vesivoimasta. Kemijoki Oy:n osuus tästä on kolmannes.

Vuosien väliset säävaihtelut vaikuttavat vesivoiman tuotantoon: sateiset kesät ja runsaslumiset talvet täyttävät vesivarantoja, kun taas kuivuus syö niitä. Ilmastonmuutos lisää vuosivaihteluita ja siten säätövoiman tarvetta.

Vesivoiman rooli on merkittävä myös energiantuotannon poik-keustilanteissa ja huoltovarmuuden turvaamisessa. Se lähtee korvaamaan tilannetta ensin, jos esimerkiksi ydinvoiman tuotannossa tai siirtoyhteyksissä tulee häiriö. Näin varmistetaan, että pistorasioiden virta ei ehdy.

– Kemijoella pidetään aina kapasiteettiä toimia myös häiriötilanteessa. Kun muut toimet ehtivät korvata sähköntuotantoa, vesivoima palautuu odottamaan järjestelmän seuraavaa iskua.

Heinäkuussa 2018 Suomessa oli hetkellinen sähköpula, kun kantaverkkoyhtiön muuntoasemalla sattui tulipalo ja räjähdys. Kaksi ydinvoimalayksikköä tipahti pois verkosta päivän aikana.

– Norjassa ja Ruotsissa oli ollut kuivaa. Ja kuinka sattuikaan: Pohjoismaissa tuuli heikosti. Ensimmäisen kerran historiassa kantaverkkoyhtiö antoi sähköpulavaroituksen keskikesän helteillä. Tilanne oli todella kriittinen, Timonen kertoo.

Tiesitkö sähköstä?

  • Yli 70 prosenttia Suomessa tuotetusta vuorokautisesta säätösähköstä on vesivoimaa.
  • Pohjoismainen pörssisähkö myydään Nord Pooliin, jossa sen hinta määräytyy.
  • Teholtaan Suomen suurin vesivoimalaitos on Imatrankoskessa.

Sähköjärjestelmä saatiin päivän aikana tasapainoon vesivoiman avulla, ja tilanteesta selvittiin säikähdyksellä. Suomalaisten tuulettimet saattoivat jatkaa viilentämistä.

Vesivoima on sähkövarasto

Vesivoiman joustokyvyn korvaajaksi ehdotetaan toisinaan akkuja. Timosen mukaan se vaatisi satojen miljardien investointeja, valtavasti säilytystilaa ja kaivosteollisuuden mineraaleja.

– Matemaatikkomme laski, että yhden tunnin säätökyvyn korvaaminen akuilla maksaisi 300 miljoonaa euroa. Lisäksi käytetty akku pitää ladata uudestaan ennen seuraavaa käyttöä. Vesivoima on jo olemassa oleva valtava akku, jonka palautumiskyky on nopea.

Huoltovarmuuden kannalta tärkeää on myös se, että vesivoima on hajautettua. Suomi ostaa tällä hetkellä noin neljänneksen sähköstään ulkomailta, pääasiassa Ruotsista ja Norjasta. Timonen uskoo, että pohjoismaisen vesivoimasähkön saatavuudesta tulee jatkossa entistä enemmän kilpailua, kun siirtoyhteydet Pohjoismaista ja Baltiasta Keski-Eurooppaan ja Iso-Britanniaan lisääntyvät.

– Mikä sen hinta tulee olemaan, kun Ruotsi pyrkii samalla vähentämään ydinvoimatuotantoaan?

Timonen korostaa, että ilmastonmuutoksen hillintä vaatii hiilipäästöjen vähentämisen lisäksi energiansäästöä ja energiatehokkuuden lisäämistä. Kuten Kemijoen vaelluskalakantojen palauttamisenkin kohdalla, avain on laajamittainen, kaikkien sidosryhmien yhteistyö.