Osaamistaskusta vauhtia

Osaamistaskusta vauhtia

KOS-hankkeen painopisteitä ovat biotalous, kaivo- ja cleantech-teollisuus sekä terveys ja hyvinvointi.

Osaamistaskusta vauhtia

KOS-hankkeen tavoitteena on kasvu- ja rakennemuutosaloilla toimivien yritysten tietotaidon nostaminen koulutuksen ja osaamisen siirron avulla.

Teksti Heidi Lehikoinen  Kuva Anu Kovalainen

Kajaanin yliopistokeskus on Oulun yliopiston koordinoima ja se toimiii Kainuun alueen yrityksille ketteränä kumppanina, jolta saa tukea niin tuotekehityshankkeisiin, markkinointiin kuin rahoituksen hakemiseenkin. KOS-hankkeessa kasvu- ja rakennemuutosaloilla toimivien yritysten tietotaitoa nostetaan koulutuksen ja osaamisen siirrolla.

– Ideanamme on tuoda yliopistoista ja muista tutkimuslaitoksista osaamista, jota siirretään mikro-, pk- ja globaaleihin yrityksiin. Olemme selvittäneet, mitkä ovat sellaisia asioista, joista yritykset voisivat saada parhaan hyödyn irti sekä samalla parantaa kilpailukykyään ja edistää kansainvälistä vientiään. KOS-hankkeen projektipäällikkönä toimiva Jouko Käsmä kertoo.

Hankkeessa on mukana 30 yritystä. Projektilla on tuettu tuotekehitystä asioissa, joihin mikro- ja pk-yrityksellä ei ole omaa resurssia. Lisäksi yritykset ovat saaneet monipuolista kaupallista koulutusta muun muassa liiketoiminnan kansainvälistämiseen, juridista puolta unohtamatta.

– Olemme pystyneet nostamaan jalostusarvoa kehittämällä tuotteita vientikelpoisiksi ja EU-direktiivit täyttäviksi. Siihenkin olemme antaneet koulutusta. Laboratoriomme ovat Euroopan nykyaikaisimpia, mikä tekee niistä hyviä koulutuspaikkoja.

Ainutlaatuisia kohtaamisia

Käytännön koulutuksia on järjestetty vaikkapa metallien 3D-tulostuksessa, mikä on auttanut pieniä yrityksiä pysymään suurten yritysten alihankintaverkostossa. Mikromuoveista on puolestaan tehty perusteellinen selvitys, joka mahdollistaa reagoinnin oikeisiin kysymyksiin.

Käsmä ja Yliopistokeskuksen johtaja Vesa Virtanen kiteyttävät KOS-hankkeen tuovan yrityksille sitä mitä heillä ei ole. Se voi tarkoittaa vaikkapa alkusysäystä rahoituksen hakuun, laitteiden vuokraukseen tai tietyn toimialan konsultin löytämiseen. Ainutlaatuista vuorovaikutusta puolestaan ovat tuoneet tiedetreffit-kokoontumiset, joissa yritykset, yliopistotutkijat ja rahoittajat kohtaavat.

– Siellä suuri yritys nappasi pienemmän alihankintaverkkoonsa. Kun mikroyritys sai siitä referenssin, asiat lähtivät etenemään ja tuli toinenkin yritys asiakkaaksi. Meille tiedetreffit ovat antaneet mahdollisuuden markkinoida, mitä uutta olemme tutkineet ja hakea hankkeisiin yrityksiä mukaan, Käsmä ja Virtanen kertovat.

Kainuun aluetalouden kehitys on ollut poikkeuksellisen vahvaa, sillä Kainuun Liiton mukaan vuodesta 2016 vuoteen 2018 Kainuun vienti on kasvanut 211 miljoonasta 435 miljoonaan euroon. Samalla myös Yliopistokeskuksella ja KOS-hankkeen työllä on ollut iso merkitys Kainuulle. Kun TEM tekee 15 yliopisto- ja yliopistokeskuskaupunkien kanssa ekosysteemisopimukset, Kajaani on ensimmäistä kertaa mukana.

– Ilman Yliopistokeskusta emme olisi tähän päässeet, Käsmä avaa.

Yhteiskunnallinen vaikutus on ollut muutenkin merkittävä. Ulkomaalaiset tutkijat ovat tuoneet verkostonsa kainuulaisten hyväksi. Kun marjoista ja metsästä saadaan tehtyä korkeasti jalostettua tuotetta, luo se myös lisää työllisyyttä.

– Tavoitteemme on tehdä tutkimusta, joka pystytään hyödyntämään. Yliopistokeskus toimii alueen ”osaamistaskuna”, jolla palvellaan yrityksiä. Osaamisen siirto ja alueen elinkeinoelämän tukeminen ovat meille keskeisintä, Virtanen päättää.