Oppimalla iloa ruokapöytään

Oppimalla iloa ruokapöytään

Yliopistonlehtori, ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen asiantuntija Sanna Talvialle ruoka ja syöminen ovat iloinen ja positiivinen asia.

Oppimalla iloa ruokapöytään

Ruoka on kiinteä osa sosiaalista vuorovaikutusta sekä kulttuuria. Tutkimusmatka ruoan ja ruokailun maailmaan jatkuu läpi koko elämän.

Teksti Vilma Timonen  Kuva Suvi Elo

Ruokakasvatusta on annettu Suomessa pitkään. Jo yli 100 vuotta sitten kansalaisjärjestöt ovat tehneet ruokakasvatukseksi luokiteltavaa työtä.

– Ruokakasvatuksella pyritään vaikuttamaan syömiseen liittyviin asenteisiin, arvoihin, tietoon ja toimintaan, sanoo yliopiston lehtori, ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen asiantuntija Sanna Talvia.

Ruoka tarjoaa lapsille mahdollisuuden oppia niin ympäristöstä, kulttuurista, terveydestä kuin yhteiskunnastakin. Myös kestävän kehityksen teemat ovat ajankohtainen ja tärkeä osa ruokakasvatusta. Ruokakasvatus aloitetaan kotona, ja se on osa koulujen ja varhaiskasvatuksen tehtävää yli oppiainerajojen.  

– Ruokailu on osa jokaista koulu- ja varhaiskasvatuspäivää. Ruokailutilanne voi olla kasvatuksellinen, mutta ruokakasvatusta voidaan tehdä luokkahuoneissa erilaisten pedagogisten tilanteiden kautta tai se voi liittyä ruoan valmistukseen. Itse ajattelen, että jokainen opettaja on ruokakasvattaja.

Talvia huomauttaa, että ruokakasvatus alkaa syntymästä, tai jos tarkkoja ollaan, jo raskausaikana. 

– Lapsi saa sikiönä ensimmäiset makuaistimuksensa lapsiveden kautta. Ensimmäiset vuodet ovat tärkeitä, sillä keskimäärin lapset ovat silloin vastaanottavaisempia uusille mauille. Tosin aina pitää muistaa, että jopa saman perheen lapset voivat olla hyvin yksilöllisiä makumieltymysten suhteen. 

Kaikki aistit käyttöön

Talvia kertoo havainneensa työssään, että ruoka ja syöminen kytkeytyvät vahvasti siihen, miten ihminen käsittää itsensä ja mitä ajattelee kehostaan. Hänen mukaansa syömiseen saattaa liittyä negatiivisia ajatuksia tai häpeää, ja terveellinen syöminen on monesti nähty ilottomana kieltäymysten tienä.

– Itse näen ruoan ja syömisen iloisena ja positiivisena, hienona juttuna, hän sanoo.

– Ruokailo on nykyään varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksissa: miten synnytetään myönteisiä kokemuksia ruokailuun liittyen, ettei tulisi esimerkiksi ajatuksia oman kehon riittämättömyydestä.

Ruokakasvatuksen menetelmät ovat monipuolisia. Ruokaan tutustutaan kaikkien aistien avulla ja esimerkiksi tilavierailuiden ja ruoan valmistamisen kautta. Kasvatuksen tueksi on tarjolla valmiita digimateriaaleja, kuten RuokaTutka. 

RuokaTutka on opettajien ja varhaiskasvattajien käyttöön tarkoitettu maksuton materiaalipankki, josta löytyy muun muassa opetuksessa hyödynnettäviä tehtäviä, pelejä ja kokonaisia virtuaalitunteja. Uusimpina sisältötyyppeinä mukaan ovat tulleet ammattikasvattajien webinaarisarja ja interaktiiviset oppimisympäristöt. RuokaTutkan värikkäät ja hauskat sisällöt innostavat lapsia tutustumaan ruokaan ja vahvistavat myönteistä suhdetta syömiseen. Materiaalien suunnittelun tukena ovat olleet opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuksen suunnitelma. 

– RuokaTutka pohjautuu luotettavaan tieteelliseen tietoon, kuten ravitsemussuosituksiin, ja sisältö on kouluruokailusuosituksen mukaista, Talvia toteaa.

RuokaTutka-hanketta rahoittaa Ruokavirasto.

RUOKATUTKA.FI