Niukkuus luo kestävyyttä

Niukkuus luo kestävyyttä

logggg

Niukkuus luo kestävyyttä 

Teksti Ari Harlin Kuva Sara Lehtomaa

NIUKKARESURSSISUUS on kiertotalouden ydin: siinä tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pulaa, vaan rajallisten raaka-aineiden riittävyyttä kasvavalle taloudelle. Niukkaresurssisuus tukee myös ympäristötavoitteita.

UUSIUTUMATTOMIEN raaka-aineiden kierrättäminen on välttämätöntä. Esimerkiksi tiettyjä metalleja kutsutaan strategisiksi, koska niiden saatavuus on rajallinen. Näiden rinnalle nousevat myös uusiutuvat raaka-aineet, koska niidenkin kestävään tuottamiseen vaadittavat maa- ja vesiresurssit ovat rajallisia. 

KIERTOTALOUS vaatii erityisesti energiaa, ja sen pitäisi olla ilmaston kannalta hiilivapaata. Esimerkiksi useiden metallien talteenotto vaatii korkeita lämpötiloja, sähköä tai vetyä. Orgaanisten jätevirtojen muuntaminen energiaksi houkuttelee, koska sillä vältetään likaisten virtojen käsittely, mutta samalla pitää ratkaista hiilidioksidipäästö. Tämä on haaste myös biopohjaisille materiaaleille.

KIERRÄTYKSEN tehokkuudelle on tärkeää välttää palaamasta suoraviivaisesti raaka-aineisiin, vaikka nykyisen tuotantorakenteen kannalta se olisi helpointa. Kiertotalouden nerous piilee siinä, että pystytään säilyttämään tuotteisiin, komponentteihin ja materiaaleihin sitoutunut arvo mahdollisimman pitkään. Eli tuotteiden on oltava kestäviä, muunneltavia ja helposti korjattavia.

UUDET TUNNISTUSMENETELMÄT ja tekoäly tekevät lajittelusta tietopohjaista ja älykästä.

NIUKKUUS on aina johtanut materiaalitehokkuuden lisäämiseen uudelleenkäyttämällä, korjaamalla ja materiaaleja kierrättämällä. Metallien, paperikuitujen ja lasin tapauksissa kierrätys on teknisesti kohtuullisen helppoa ja kannattavaa. Toisissa tapaukissa, vaikkapa muoveissa, elektroniikassa ja vaatteissa opetellaan uusia keinoja ratkaista monimateriaalien lajittelu- ja jalostushaasteet.

DIGITAALISUUS on mahdollisuus myös materiaalitaloudessa. Kierrätyksen kompastuskivi on kierrätettävän tuotteen tunnistaminen ja sen tekeminen liian myöhään, kun sekoittamalla materiaalivirtoja niiden erottelu on tehty kannattamattomaksi. Uudet tunnistusmenetelmät ja tekoäly tekevät lajittelusta tietopohjaista ja älykästä.

TOINEN KESKEINEN tekijä on tuotteiden suunnittelu kierrätettäväksi ja yhteensopiviksi kierrätysjärjestelmiin. Tämä tarkoittaa huollettavuuden, purettavuuden ja materiaalien talteen ottamisen huomioimista jo tuotetta kehitettäessä. Kertakäyttöisten suunnitteluperusteiden käyttämisestä siirryttäneen kohti energiatehokasta ja kestävää kiertotaloutta. Niukkuus lisää kestäviä innovaatioita.

Kirjoittaja on tutkimusprofessori VTT:ltä