Myllykoski luo puitteet bio- ja kiertotaloudelle

Myllykoski luo puitteet bio- ja kiertotaloudelle

Myllykosken tehdasalue odottaa uusiokäyttöä. Satavuotiset teollisuuden perinteet ovat vahvasti läsnä edelleen. 

Myllykoski luo puitteet bio- ja kiertotaloudelle

Kouvolan Myllykosken taajamassa sijaitsevasta, satavuotisen historian omaavasta entisestä  paperitehdasalueesta muokataan vauhdilla uutta kierto- ja biotalouden keskittymää.

Teksti Taneli Tuokko  Kuva Marja Seppälä

Kun Myllykosken paperitehtaan valot sammutettiin joulukuussa 2011, Kouvolan piskuiseen 6 000 asukkaan taajamaan jäi pienoinen lovi. Jäljelle jäivät uljaat punatiiliset piiput ja jykevät betonirakenteet, mutta tehdasalue hiljeni. Onneksi vain hetkeksi.

Vuonna 2018 kiinteistökehitysprojekteihin erikoistunut Redeve Oy osti tehtaan ja aloitti tehdasalueen palauttamisen kohti entistä loistoaan; tällä kertaa yritysalueena, jossa on jo valmiina monikäyttöisiä kiinteistöjä, suuret tilat ja teollisuuteen sopiva infrastruktuuri.

– Täällä on historian aikana viety, tuotu ja käsitelty valtavia määriä materiaaleja. Logistisesti alue sijaitsee Kymijoen rannalla, ja myös raideyhteys on mahdollinen, Redeve Oy:n toimitusjohtaja Jari Lahtinen kertoo.

Myllykoskelta on matkaa Kouvolan keskustaan 15 kilometriä. Olemassa on myös mahdollisuus omaan pistoraiteeseen, joka liittää alueen Venäjälle ja Kiinaan asti vievään rataverkkoon. Lisäksi alueella riittää lääniä piha-alueena sekä hallitilana raaka-aineiden säilyttämiseen ja käsittelyyn.

Tiloja on aina konesaleista varastoihin ja muihin tuotantotiloihin. Korkeat ja avarat tilat ovat räätälöitävissä, mutta alue kokonaisuutena mahdollistaa myös uuden luomisen: sadan hehtaarin alueella on vielä runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta.

– Jos ajatellaan valmiuksia ja soveltuvuutta kiertotalouteen, niin voimassa on kaava, joka mahdollistaa teollisen toiminnan. Rakennusoikeutta on vielä parisataatuhatta neliötä käyttämättä.

Kuin optimoitu biotalouteen

Tällä hetkellä Myllykosken yritysalueella on jo biotalouteen keskittyviä yrityksiä, ja Lahtisen mielestä alueen puitteet pääsevät oikeuksiinsa juuri biotaloudessa. Visio on biotalouden keskittymä, jossa erikokoiset toimijat tukevat toisiaan ja muodostavat vahvan teollisuusnyrkin.

– Parhaimmillaan alueella olisi yrityksiä, jotka jollain tavalla liittyvät biotalouteen, ja siihen on selkeä syy. Biotaloudessa raaka-aineet vaativat paljon käsittely- ja varastointitilaa. Lisäksi yhtenä vahvuutena meillä on massiivinen biologinen puhdistamo, Lahtinen kertoo.

Tehdasalueen satavuotinen historia näkyy juuri tällaisina etuina. Biologinen jätevedenpuhdistamo –  joka toimii entsyymeillä ja bakteereilla – rakennettiin vuonna 1990 ja sitä on laajennettu kahteen otteeseen: vuosina 1997 ja 2001-2002. Kapasiteetti riittää koko alueen yritystoiminnan yhteiskäyttöön: jättimäiset säiliöt ovat tilavuudeltaan 70 000 kuutiota.

– Puhdistamo huolehtii, ettei perälaita vuoda. Toisaalta meillä on käytännössä myös rajaton vedenottokyky vieressä virtaavasta Kymenlaakson tonavasta, siis Kymijoesta. Lisäksi Myllykoskella on voimalaitos, joka pystyy hyödyntämään syntyneitä tähteitä ja jätteitä, Redeven biotalousprojektien asiantuntija Janne Harjunpää lisää.

Eikä valmis infrastruktuuri jää tähän. Uusiokäyttöä odottavat muun muassa järeä hakemurskain, joka aikoinaan jauhoi jätepuusta polttoainetta, mutta on nyt valmiina tekemään haketta bioenergialle ja jatkojalosteiden tuotantoon. Jäljellä on myös kaksi sadan megawatin höyrykattilaa, hallinosturit ja höyryturbiini.

– Tällainen infra vain odottaa, että sitä päästään hyödyntämään uusiokäytössä, Lahtinen kiteyttää.

Vahva tehdasidentiteetti 

Myllykoski-tiimin asiantuntijana Harjunpää näkee erilaisia synergiaetuja myös Myllykosken taajaman tehdashistoriassa ja koko alueessa. Nykyisin alueella toimii metsäteollisuusyrityksiä, joiden myötä alihankkijaverkosto on toimiva ja laadukas. Myllykosken paperitehdas on taas luonut alueelle tietynlaisen tehdasidentiteetin.

– Satavuotiset teollisuuden perinteet näkyvät sekä kylässä että alueessa, ja ovat jopa osa alueen identiteettiä. Koska alueella on harjoitettu raskasta teollisuutta, niin voi olettaa, että erilaiset lupaprosessit ovat helppoa kuin heinänteko, Harjunpää hymyilee.

Paperitehdas oli alueen merkittävä työllistäjä aina sulkemiseen asti, joten työvoimasta ei pitäisi olla pulaa. Redeve itsessään tarjoaa tukea ja palveluja alueelle mieliville yrityksille, mutta suunnittelussa apuna on myös Kouvolan kaupungin kehitysyhtiö Kinno, joka tarjoaa tukea ja palveluja alueelle jalansijaa suunnitteleville yrityksille.