Moderni maalaiskunta hyvien yhteyksien varrella

Moderni maalaiskunta hyvien yhteyksien varrella

Pienessä kunnassa monet asiat toimivat tehokkaasti. Juupajoella lapsille saa hoitopaikan heti, ja arkirutiinien hoitaminen sujuu ilman ruuhkia. 

Moderni maalaiskunta hyvien yhteyksien varrella

Juupajoki ihastuttaa yhteisöllisyydellään. Tutkija-tohtori löysi kunnasta idyllisen asuinpaikan ja lapsilleen innostavan kyläkoulun.

Teksti Pi Mäkilä  Kuva Eino Ansio

Maaseudun rauhaa, moderni pieni kyläkoulu, omakotitalo hyvällä sijainnilla sekä joustavasti toimivat palvelut. Siinä muutamia asioita, jotka pitävät Helsingin yliopiston tutkija-tohtori Pauliina Schiestl-Aallon perheineen tiukasti Juupajoella. 

Schiestl-Aalto muutti miehensä kanssa Juupajoelle 11 vuotta sitten, eikä ole katunut muuttoa pikkupaikkakunnalle hetkeäkään. Sopiva koti löytyi keskustataajaman kupeesta – vain murto-osalla siitä hinnasta, mitä samasta olisi joutunut maksamaan kaupungissa.

– Asiat ovat hoituneet meidän kohdallamme todella joustavasti kunnan puolelta. Päädyimme Juupajoelle töiden kautta, sillä täällä sijaitsee yliopiston metsäntutkimusasema. Muuten kunta ei ollut meille lainkaan ennalta tuttu.

Kotiutuminen uudelle paikkakunnalle sujui Schiestl-Aallon mukaan hämmästyttävän helposti. 

– Juupajoella on rauhallista ja mieletön luonto, toisaalta täältä on hyvät kulkuyhteydet niin junalla kuin autollakin, jos tarvitsee käydä esimerkiksi Tampereella asioilla. Kotiutumista helpotti varmasti se, että olin perhevapaalla ja lasten kanssa tuli käytyä erilaisissa kerhoissa ja tapahtumissa. Sitä kautta oli todella helppo tutustua ihmisiin. 

Elinvoimainen kyläkoulu

Schiestl-Aalto kiittelee etenkin kunnan mahdollisuuksia lapsiperheille. 

– Esimerkiksi lasten päivähoidon tarpeet huomioitiin tosi joustavasti, kun lapset olivat pieniä. Kun vanhempi lapsista tarvitsi aamupäivähoitoa ennen koulupäivää eikä sellaista ollut varsinaisesti tarjolla, lapsi sai käydä hoidossa päiväkodilla niin kauan kuin se oli tarpeen.

Lapsiin panostetaan muutenkin, eikä esimerkiksi kyläkoulu ole lakkautusuhan alla, päinvastoin. Esiopetusta sekä 1.–2.-luokkalaisille opetusta tarjoava Kopsamon Kirkonkylän koulu on Juupajoen
kunnan ylpeys. Yli sata vuotta vanha puukoulu on moderni niin puitteiltaan kuin opetukseltaankin. Koulussa tarjotaan joustavaa esi- ja alkuopetusta, ja lähialueen ymp
äristöä hyödynnetään opetuksessa.

– Meillä on tällä hetkellä vähän yli 60 oppilasta, ja pienten ryhmäkokojen ansiosta sekä aikuiset että lapset oppivat tuntemaan toisensa hyvin. Myös koulualue on lasten oppimiselle ihanteellinen, koska tässä on tilaa leikkiä. Ladut ja pellot lähtevät aivan koulun takapihalta, ja metsiin pääsee retkeilemään helposti, kertoo Kirkonkylän koulun vastuuopettaja Saana Juutinen.

YMPÄRISTÖ ON turvallinen, koska opettajat tuntevat lapset aidosti.

Tiedekasvatusta kaikille

Koulussa on panostettu myös resursseihin. Jokaisella luokalla on varsinaisen opettajan lisäksi koulunkäynninohjaaja, joten aikuisilla on lapsille aidosti aikaa. 

– Lasten taidoista ja yksilöllisistä tarpeista on helppo pysyä jyvällä. Ja koska kaikki koulun lapset ovat opettajille aidosti tuttuja, ympäristö on lapsillekin turvallinen ja miellyttävä, Juutinen kertoo.

Hyvät resurssit ja joustavuus näkyvät myös Juupajoen koulukeskuksessa, jossa esimerkiksi uusiin hankkeisiin suhtaudutaan avoimin mielin. Schiestl-Aalto pohti muutama vuosi sitten, miten lapsille voisi opettaa lisää metsän toiminnasta tieteen näkökulmasta. 

– Kysyin koululta ja kunnanjohtajalta mielipidettä tällaiselle kouluyhteistyölle. Vastaanotto oli todella avoin, ja pian muutkin kunnan päättäjät innostuivat aiheesta, Schiestl-Aalto kertoo.

Schiestl-Aalto toteuttaa vuosittain kunnan 1.–9.-luokkalaisille tiedekasvatustehtävän. Myös esikoululaiset osallistuvat projektiin.

– Lapset pääsevät pohtimaan, mistä metsä koostuu, miten se toimii ja miten metsän ympäristöolosuhteita mitataan. Tämän ansiosta käytännössä kaikki juupajokelaislapset ovat oppineet peruskoulun loputtua valtavasti mittaamisesta, tulosten tulkinnasta sekä loogisesta ajattelusta, Schiestl-Aalto kertoo.