Metsäalan vientiä siivittämässä

Metsäalan vientiä siivittämässä

Keslan puunkorjuulaitteiden liiketoimintajohtaja Mika Tahvanainen, Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Leena Leskinen ja Japani-hankeryhmän projektipäällikkö Petteri Ryhänen.

Metsäalan vientiä siivittämässä

Pohjoiskarjalaiset metsä- ja biotalouden tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatiot vievät suomalaista metsäosaamista Kanadaan ja Japaniin. Yhteistyö avaa ovia kotimaisten yritysten viennille.

Teksti Tuomas I. Lehtonen  Kuva Ilkka Koski

Pohjois-Karjalan metsäsektorin toimijoiden tiivis yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, miten tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatiot voivat tukea yritysten vientitoimintaa. Maakunnassa toimivat metsä- ja biotalouden tutkimusorganisaatiot ovat välittäneet tietoa Suomen metsätaloudesta kansainvälisille tutkimusverkostoilleen. Innostus metsätaloutemme tehokkuudesta on poikinut Pohjois-Karjalaan useita kansainvälisiä hankkeita. 

Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Leena Leskinen kertoo Kanadan ja Pohjois-Karjalan metsäsektorin toimijoiden yhteistyön käynnistyneen reilu vuosikymmen sitten. Tuolloin kanadalaisten metsänomistajaorganisaatioiden edustajista koostuva vierailijaryhmä saapui Luonnonvarakeskuksen bioenergiaseminaariin. 

– Kanadassa haluttiin kehittää metsätalouden käytäntöjä ja avuksi haluttiin suomalaisia tutkimus- ja koulutusorganisaatioita. Vierailun pohjalta syntyi yhteistyösopimuksia sekä metsäsektorin tutkimus- ja kehityshankkeita. Yhteistyömme Kanadaan jatkuu edelleen. Nyt painotamme puunkorjuuteknologian ja edistyneiden metsänhoitomenetelmien vientiä, Leskinen kertoo.

Pohjoiskarjalaiset julkisen sektorin toimijat ovat hyvin verkostoituneita, joten roolitus on ollut helppoa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Metsäkeskus ovat vastanneet keskusteluista hallinnon edustajien kanssa. Koulutus- ja tutkimusvastuu on jakautunut Luonnonvarakeskukselle, Riverialle, Karelia-
amk:lle, Itä-Suomen yliopistolle ja EFI:lle. Hankkeisiin on saatu EU-rahoitusta ELY:ltä ja maakuntaliitolta.

– Hankkeissa kohdemaan yritykset, metsäalan käytännöt, lainsäädäntö ja tukipolitiikka tulevat tutuiksi. Jaamme tietämyksemme Pohjois-Karjalassa toimiville yrityksille ja pystyimme suhteillamme avaamaan ovia neuvottelupöytiin. Yritykset pystyivät vastaamaan tuotteillaan ja palveluillaan hankkeiden synnyttämiin tarpeisiin.

Seuraavaksi suuntana Japani

Pohjois-Karjalassa aloitetaan yhteistyö myös Japanin Naganon alueen kanssa. Japani-hankeryhmän projektipäällikkö Petteri Ryhänen Karelia ammattikorkeakoulusta kertoo, että alueiden välisestä yhteistyöstä allekirjoitettiin kaksi aiesopimusta vuonna 2019. 

Yhteistyö käynnistyy Pohjois-Karjalan ja Naganon maakuntien välillä 5-vuotisella sekä naganolaisen Inan kaupungin kanssa 3-vuotisella metsäbiotaloutta monipuolisesti kehittävällä yhteistyökokonaisuudella. Japani-hankeryhmässä ovat mukana Karelia-ammattikorkeakoulun lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria ja Business Joensuu Oy. Asiantuntijajäseninä yhteistyössä toimivat Metsäkeskus ja Pohjois-Karjalan Team Finlandin edustus.

– Japanissa panostetaan omien metsävarojen tehollisempaan hyödyntämiseen. Suomesta kaivataan osaamista tehokkaasta skandinaavisesta metsätaloudesta ja moderneista teknologioista. Emme vie Japaniin valmista mallia, vaan kehitämme toimintaa yhteistyötahojemme toiveita kuunnellen. Se on hyvin tärkeää, Ryhänen sanoo. 

Karelia tuo kehittämistoimintaan opiskelijansa ja korkeatasoisen koulutustoimintansa. Tavoitteena on käynnistää koulutuskehittämisyhteistyö japanilaisen tahon kanssa.

Ryhänen ja Leskinen uskovat, että Japani-hankkeessa voidaan hyödyntää Kanada-yhteistyössä kertynyttä kokemusta. He odottavatkin, että yhteistyö avaa kotimaisille yrityksille yhä enemmän vientimahdollisuuksia maailmalle.

– Laajoilla alueellisilla ja valtakunnallisilla yhteistyöhankkeilla voidaan lisätä olennaisesti vientiyritysten määrää ja myyntivolyymia sekä luoda monialaisia palvelu- ja tuotekokonaisuuksia tarjoavia yritysten arvoverkkoja. Julkisen sektorin toimijoilla on tärkeä rooli muun muassa verkostojen ja yhteisten toimintamallien rakentajana sekä hanketoiminnan rahoittajana, Leskinen avaa.

Uniikkia metsävaratietoa 

Suomessa on tuotettu metsävaratietoa laserkeilaukseen, ilmakuvaukseen ja maastomittauksiin perustuvalla koneoppimisen menetelmällä vuodesta 2010 alkaen. Menetelmän avulla saadaan erittäin tarkat arviot puuston määrästä sekä arvokkaiden luontokohteiden ja muinaismuistojen sijainnista. Avoimet aineistotiedot ovat saatavilla Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. 

Leskinen näkee, että ainutlaatuiset metsävaratiedot auttavat metsäsektorin yrityksiä pääsemään globaaleihin neuvottelupöytiin.