Meren voimaa joka suupalalla

Meren voimaa joka suupalalla

Uudessakaupungissa sijaitsevan Suomen Sillikonttorin toimitusjohtaja Matti Ruuska on toiminut sillinjalostuksen parissa jo vuodesta 1977 lähtien.

Meren voimaa joka suupalalla

Jo katoamassa ollut suomalainen silliperinne on säilyttämisen arvoinen, uskotaan Suomen Sillikonttorissa, joka on kotimaan ainoa sillinjalostaja.

Teksti Elina Teerijoki  Kuva Vesa-Matti Väärä

Tuuli käy mereltä navakkana ja aallot lyövät Uudenkaupungin perinteikkään kalasataman rantaan. Äänekkäästi kirkuvat lokit kaartelevat taivaalla saaliin toivosssa.

Juuri tällaisesta paikasta voi odottaa löytävänsä sillitehtaan. Satamassa majaa pitävä Suomen Sillikonttori on Suomen ainoa sillinjalostaja. Sen missiona on pitää yllä tämän vanhan perinneruoan laatua.

– Silli on ollut sekä duunarin murkinaa että juhlapöydän herkkua, kertoo Sillikonttorin toimitusjohtaja Matti Ruuska ja näyttää kuvaa kalanmuotoisesta sillipannusta, jollaisia Högforsin tehdas valmisti 1800-luvun lopulla. Silli paistettiin pannussa kerman ja mausteiden kanssa. Tavallinen kansa söi sillinsä perunan kanssa, Ruuska avaa.

Suomessa on jalostettu silliä itsenäisyyden alkuajoista lähtien. Silli oli eturintamassa myös elintarviketeollisuuden syntyessä; teollisesti pakattua suomalaista silliä oli markkinoilla jo 1930-luvulla.

Ruuskalla itsellään on takanaan jo vuosikymmenten ura sillinjalostuksen parissa. Suomen Sillikonttorin hän perusti vuonna 2015 huomatessaan, että silliin liittyvä suomalainen perinneosaaminen oli katoamassa.

– Tuohon aikaan markkinoilla ei ollut ollenkaan suomalaisen perinteen mukaisia sillituotteita. Asialle oli tehtävä jotain, koska tuontisillejä ei ole suunniteltu suomalaiseen makuun, Suomen sillikeisariksikin tituleerattu Ruuska sanoo.

Silakkaa lähisatamasta

Suomen Sillikonttori valmistaa niin vakuumoituja sillifileitä, suurpakkauksia ravintolakäyttöön kuin lasipurkkiin pakattuja sillejäkin. Kysytyin tuote on filee, mutta lasipurkkisilli on se juhlapöydän kruunu, jonka pakkaamiseenkin yritys panostaa. Kesäsesonkiin valmistui tänä vuonna 300 000 purkkia.

Artesaanisilli asetellaan purkkiinsa käsin, palojen hopeapuolet kauniisti ulospäin. Samalla joka pala tulee arvioiduksi ihmisen aistein. Kun kannen avaa, päällimmäisenä saattaa olla kaunis yrttioksa tai marjoja.

– Teemme kolmen waun tuotetta. Ensimmäinen wau tulee, kun näkee kauniin purkin, toinen, kun avaa sen, ja kolmas maistaessa, Ruuska kertoo.

Artesaanisillin avulla Suomen Sillikonttori haluaa kiinnittää huomiota laatuun. Joulu- tai juhannuspöytään voisikin tukuittain myytävän tavaran sijaan ostaa premium-tuotteen, jossa niin maku kuin ulkonäkö ovat kohdallaan. Artesaanisillipurkin koko sisältö mausteineen on hyödynnettävissä vaikkapa salaattiin.

Sillin rinnalle Suomen Sillikonttori on nostanut kotimaisen silakan, jota saadaan aivan naapurista Uudenkaupungin kalasatamasta. Silakkaa myydään lasipurkkituotteena perinteisin maustein, kuten suutarinlohena.

Tänä syksynä Suomen Sillikonttorin tuotteita on saatavilla K-kaupoista ja osasta S-ryhmän kauppoja.

SILLIPURKKI SÄILYY pitkään, kun palat painelee mausteliemen sekaan.

Lasipurkkiin pakattua silliä valmistui Sillikonttorin Uudenkaupungin tehtaalla tämän vuoden kesäsesonkiin jopa 300 000 kappaletta.

Ravintoarvot kunnossa

Silliä kannattaa syödä paitsi maun, myös ravintoarvojen vuoksi. Se on rasvainen kala, joka sisältää paljon monityydyttämättömiä omega-3-rasvahappoja sekä runsaasti D-vitamiinia.

Paradoksaalista kyllä, suuri osa sillisaaliista päätyy lohen rehuksi sen sijaan, että se nautittaisiin suoraan ihmisravintona. Hyvän rasvahappokoostumuksen vuoksi silliä käytetään myös kalaöljytuotteiden valmistuksessa.

Silli on valtamerikala, jonka syöminen on kohtuullisen ekologinen valinta. Kannat ovat hyvällä tasolla, ja Suomen Sillikonttorin tuotteilla on vastuullisesta kalastuksesta kertova MSC-merkintä.

Silli saapuu Uuteenkaupunkiin Norjasta rekkakyydillä kevyessä suolaliemessä. Tehtaalla sen raakakypsytys jatkuu parin asteen pakkasessa, ja tuotteen maku jatkaa kehitystään vielä tölkitettynä. Mausteliemi, etikka ja suola saavat sillin säilymään.

– Lämpö ja happi ovat sillin vihollisia. Kotona avattu purkki säilyy pitkään, kun painelee palat mausteliemen sekaan, Ruuska muistuttaa.

Sillikonttorilaisten haaveena on palata sillinvalmistuksen juurille ja hyödyntää uutettuja mausteliemiä valmiiden aromien sijaan. Vanhoja maustereseptejä onkin talletettuna hyvä tukku. Suomen Sillikonttori on mukana sillistä kertovassa ruokakirjassa, joka ilmestyy joulumarkkinoille.

Silli on yleensä tarjolla raakakypsytettynä, mutta myös lämpimiä silliruokia on. Sillipannu löytyy enää harvasta taloudesta, mutta kokeilemisen arvoinen on vaikkapa rymättyläläinen silligratiini, jossa on kevytsuolatun sillifileen lisäksi perunaa, kermaa, sipulia ja juustoa.

– Poikkeuksetta ihmiset ovat siitä haltioissaan, vakuuttaa Suomen Sillikonttorin tehtaanjohtaja
Minna Rajala.

Ravinnerikas parvikala

  • Sillit elävät saasteettomassa ja runsasravinteisessa valtameressä.

  • Ne sisältävät Omega-3-rasvahappoja, D-vitamiinia
    sekä monia hiven- ja kivennäisaineita, joita ei maaperästä saada.

  • Vitamiinit ja hivenaineet ovat kalassa luonnollisessa muodossaan, ja ne imeytyvät helposti kehoomme.

  • Sillikonttorin sillin MSC-merkintä takaa, että silli on pyydetty ekologisesti.