Matkailuala kasvaa kestävästi Sallan mykistävissä maisemissa

Matkailuala kasvaa kestävästi Sallan mykistävissä maisemissa

Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen ja metsähallituksen asiakaspalvelupäällikkö Katja Heikkinen rakentavat PAN-projektin kautta kestävämpää luontomatkailun tulevaisuutta.

Matkailuala kasvaa kestävästi Sallan mykistävissä maisemissa

Metsähallituksen koordinoima PAN – Pohjoisen luonnonilmiöt -projekti luo kestävää, valtioiden rajat ylittävää matkailuliiketoimintaa. Mukana oleva Sallan kunta on malliesimerkki kestävästä matkailualueesta.

Teksti Tuomas I. Lehtonen  Kuva Keijo Lehtimäki

Metsähallituksen asiakaspalvelupäällikkö Katja Heikkisen mukaan PAN – Pohjoisen luonnonilmiöt -projektissa pääasiallisena tavoitteena on lisätä tietämystä pohjoisesta luonnosta ja luonnonilmiöistä sekä edistää kestävää luontomatkailua. Hanke tukee tavoitetta luoda Fennoskandian vihreälle vyöhykkeelle maiden rajat ylittävä matkailualue. 

PAN-hanke edistää kolmen maan matkailutoimijoiden yhteistyötä järjestämällä yrityksille työpajoja ja seminaareja. Lisäksi rakennetaan näyttelyitä ja maastorakenteita matkailun tueksi. Sallassa uudistetaan alueen ainutlaatuista luontoa esittelevä Poropuiston näyttely ja rakennetaan Sallatunturin ympäristöön uutta puuarkkitehtuuria edustavia havainnointipaikkoja luonnon valoilmiöiden seuraamista varten. 

– Metsähallituksella on ollut Sallan kunnan ja yritysten kanssa paljon yhteisiä hankkeita, joilla on vahvistettu alueen ympärivuotista ja kestävää matkailua. PAN -hanke on jatkumoa niille, Heikkinen kertoo.

Matkailijamäärä kasvaa

Kunnanjohtajana Sallassa toimivan  Erkki Parkkisen mielestä matkailualan kehittäminen on tärkeää Lapin kunnille. Se työllistää merkittävästi paikallisia ja tuo verotuloja.

– Kansainvälinen matkailu on ainoa vientiteollisuuden muoto, jossa arvonlisäverot jäävät Suomeen. Haluamme vahvistaa alan kasvua kestävän kehityksen periaatteisiin sitoutuen, Parkkinen sanoo.

Sallan matkailualueen tarmokas kehitystyö on tuottanut tulosta. Tämän vuoden alkupuolella matkailijamäärät olivat yli 30 prosentin kasvussa. Viime vuonna kunnan väkilukukin kääntyi nousuun ensimmäisen kerran sitten 60-luvun.

Alueelle on luotu kestävän matkailun strategia. Toimijat ovat sitoutuneet edistämään luontokohteiden suojelua ja talousalueen kestävää kasvua sekä minimoimaan ympäristön kuormitusta. Valtaosa yrityksistä on jo sertifioinut toimintansa kestävän kehityksen mukaisesti. 

Sallan vetovoima kumpuaa ainutlaatuisesta erämaaluonnosta sekä toisistaan erottuvista vuodenajoista valoilmiöineen. Alueen ikimetsät, harjut ja kurut sijoittuvat matkailukeskuksen vierelle.

– Matkailupalvelumme on rakennettu erämaaluonnon ehdoilla. Meiltä löytyy huskysafareita ja lumikenkäilyä. Kaipaamme alueelle erityisesti sellaisia yrittäjiä, jotka hyödyntäisivät erämaaluontoamme ja tarjoaisivat esimerkiksi hyvinvointipalveluita. Annamme uusille yrittäjille perehdytyskoulutuksen Sallan toimintatapoihin ja perinteisiin sekä autamme verkostojen rakentamisessa, Parkkinen kertoo. 

– Tärkeää on yhteisten asiakkaiden tunnistaminen ja viestintä luonnosta. Liiketoiminnan täytyy suojelualueella tapahtua luontoarvojen ehdoilla ja toiminta edellyttää sopimusta Metsähallituksen kanssa. Opastamme ja tuemme yrittäjiä mielellämme, Heikkinen lisää. Tekeillä onkin uusi vastuullisen luontomatkailun koulutuspaketti.

Kansallispuistosta tulossa uusi vetovoimatekijä

Sallan uudeksi vetovoimatekijäksi kaavaillaan Sallan kansallispuistoa, joka sijoittuisi matkailukeskuksen ja Venäjän rajan välissä olevalle luonnonsuojelualueelle. Eduskunta tehnee loppuvuodesta päätöksen 10 000 hehtaarin kokoisen puiston perustamisesta. Kansallispuiston sijoittumista Sallaan tukevat luonnon ja olemassa olevan palvelurakenteen lisäksi hyvät maantie- ja junayhteydet. Sallan kohde myös täydentäisi hyvin Suomen kansallispuistoverkostoa. 

Parkkinen ja Heikkinen uskovat kansallispuiston lisäävän olennaisesti matkailijoiden määrää Sallassa. Samalla syntyisi uusia yrittämisen mahdollisuuksia monille toimialoille vähittäiskaupasta palveluihin ja rakentamisesta logistiikkaan. 

– Kansallispuistot ovat maailmanlaajuisesti tunnettu brändi. Puisto lisäisi alueen matkailijoiden määrää ja tukisi sen profiloitumista kestävän matkailun kohteena. Valtion näkökulmasta jokainen kansallispuistoon sijoitettu euro poikii keskimäärin 10 euroa tuloja paikalliselle taloudelle, Heikkinen sanoo. 

Metsähallituksen Lapin Luontopalvelut toimii päätoteuttajana PAN – Pohjoisen luonnonilmiöt -projektissa, johon osallistuu toimijoita Suomesta, Venäjältä ja Norjasta. Suomesta PAN-hankkeessa ovat Sallan kunta ja Lapin Ammattikorkeakoulu. Projektia rahoittaa EU:n Kolarctic CBC -ohjelmarahoitus, Suomen, Venäjän ja Norjan valtiot sekä Matkalle Sallaan ry. 

metsa.fi/pan