Logistiikka-ala kasvaa vauhdilla Suomi–Kiina-akselilla

Logistiikka-ala kasvaa vauhdilla Suomi–Kiina-akselilla

logggg

Logistiikka-ala kasvaa vauhdilla Suomi–Kiina-akselilla

Teksti Ulla Lainio Kuva Jarkko Mikkonen

LOGISTIIKKA-ALA ON vahvassa globaalissa kasvussa. Maa- ja merikuljetusten määrien on ennustettu lähes tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä. Markkinamuutos luo kysyntää suomalaiselle osaamiselle.

KIINA ON Suomelle merkittävä kauppakumppani ja investointikohde. Maa on valmistavan teollisuuden, metallien, elektroniikan ja raaka-aineiden viennissä sekä sähköisen kaupan logistiikan kehittäjänä maailman kärkisijoilla. On ennustettu, että Kiinasta tulee maailman talouden ykkönen.

KIINA JA Suomi perustivat vuonna 2017 maiden välisen innovatiivisen liiketoiminnan komitean teollisuuden toimialoille, joissa Suomella ja Kiinalla on merkittävää kaupankäyntiä. Tavoite on maiden välisten kaupallisten suhteiden kehittäminen, kaupankäynnin kasvattaminen sekä kaupanesteiden madaltaminen. Yksi Kiina-Suomi-innovaatiokomitean työryhmistä on merilogistiikkatyöryhmä. Ryhmässä on mukana Suomen johtavia valmistavan teollisuuden, arktisen laivanrakennuksen, nosturien, logistiikkajärjestelmien, laivajärjestelmien, moottoreiden, merilogistiikan ja automaatiojärjestelmien vientiyrityksiä.

SUOMEN ASEMAA logistiikkahubina idän ja lännen välisessä rautatieliikenteessä vauhditetaan.

SUOMELLE KIINAN jättimäiset logistiikkahankkeet tuovat uutta liiketoimintaa. Kiinan ja Suomen kaupankäynti merilogistiikkasektorilla keskittyy arktiseen merilogistiikkaan, Koillisväylän uusiin merireitteihin ja arktisiin aluksiin, joihin kuuluvat yli 300-metriset, nesteytettyä maakaasua kuljettavat ja jäätä murtavat LNG- tankkerit, jäänmurtajat ja arktiset tutkimusalukset sekä Koillisväylän merikuljetukset suomalaisten tai kiinalaisten varustamojen aluksilla.

SUOMEN ASEMAA logistiikkahubina idän ja lännen välisessä rautatieliikenteessä vauhditetaan. Suomalaiset yritykset kehittävät logistiikkapalveluita kaupan tehostamiseksi, aika- ja polttoainesäästöjen saavuttamiseksi sekä kuljetusten täyttöasteen nostamiseksi älykkään teknologian avulla. Kiina pyrkii tehostamaan logistisia ketjuja, purkamaan logistisia pullonkauloja sekä ottamaan nopeasti käyttöön uusia teknologioita. Suomen metsäteollisuus ja satamat ovat tehostaneet ja automatisoineet logistiikkaratkaisujaan tehtaalta satamaan ja tehdasalueella. Satamat ja varustamot ottavat käyttöön automatisoituja lastinkäsittelyjärjestelmiä. Suomen teollisuus on mukana monikansallisissa kokeiluissa liittyen tiedon jakamiseen ja lohkoketjuihin, tavoitteena läpinäkyvät toimitusketjut.

KIINA ON eurooppalaisyritysten nopeimmin kasvava vientimarkkina. Suomalaisilla älykkään teknologian yrityksillä ja järjestelmätoimittajilla on hyvät mahdollisuudet kasvavalla logistiikka-alalla Kiinassa tai muilla maailman markkinoilla.

Kirjoittaja on Business Finlandin SmartMobility-ohjelman johtaja.