Listaamattomiin yhtiöihin voi sijoittaa verkossa

Listaamattomiin yhtiöihin voi sijoittaa verkossa

logggg

Listaamattomiin yhtiöihin voi sijoittaa verkossa

Teksti Tuomas I. Lehtonen  Kuva Privanet

Privanetin palvelun kautta kuka vain voi sijoittaa listaamattomiin yrityksiin.

Nykyään sijoittajalla on mahdollisuus valita omaan portfolioonsa yhtiöitä, joita ei ole listattu pörssiin. Kolme erityisen kiinnostavaa kohdetta ovat pienvarastopalvelu Cityvarasto, Suomen suurin pienpanimo Laitilan Wirvoitusjuomatehdas sekä tieto- ja turvateknologian asiantuntijayritys Viria. Näiden sekä monen muun yrityksen osakkeilla voi käydä kauppaa sijoituspalvelukonserni Privanetin alustalla.

Sijoituspalvelukonserni Privanet Group Oyj lähestyy arvopapereiden välittämistä poikkeuksellisesta näkökulmasta: yhtiön alustan kautta kuka vain voi sijoittaa rahaa yrityksiin, joita ei listata pörssissä.  

Koska kyseessä on tyypillisestä poikkeava sijoittamisen tapa, löytyy yhtiön nettisivuilta sijoittajille vinkkejä niin listaamattomiin yrityksiin sijoittamiseen kuin verotukseen liittyen. Unohtaa ei sovi myöskään sivuilta löytyviä webinaareja ja kattavia markkinaraportteja.

Kolme sijoittajille erityisen kiinnostavaa kohdetta Privanetin palvelussa ovat varastovuokraukseen erikoistuva Cityvarasto, Suomen suurin pienpanimo Laitilan Wirvoitusjuomatehdas sekä tieto- ja turvateknologian ratkaisutoimittaja Viria. Kyseiset yhtiöt tunnetaan omilla toimialoillaan sekä haastajina että rohkeina uudistajina, jonka vuoksi tulevaisuudennäkymät ovat positiivisia ja kasvussa on mahdollista saavuttaa suuriakin rajapyykkejä.

Cityvarasto menestyy, kun kaupungistuminen kiihtyy

Cityvarasto Oyj:n toimitusjohtaja Ville Stenroosin mukaan yritys haluaa tehdä ihmisten elämästä onnellisempaa tarjoamalla laadukkaita pienvarastopalveluita. Elämänlaatu paranee, kun tavaroille on riittävästi tilaa ja ne ovat järjestyksessä sekä helposti löydettävissä. 

– Varastotilan ohella asiakas voi hankkia meiltä muuttopalvelun tai pakettiauton ja muuttolaatikot vuokralle. Voimme tehdä myös osoitteenmuutoksen ja vakuuttaa asiakkaan varastoimat tavarat. Kehittyneiden digitaalisten palveluidemme avulla asiakas saa palvelumme helposti käyttöönsä. Asiakkaistamme 95,6 prosenttia on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun, Stenroos kiteyttää.

Vuonna 1999 perustetusta Cityvarastosta on kasvanut kotimaassa alan markkinajohtaja vahvan orgaanisen kasvun ja yritysostojen myötä. Yrityksen liikevaihto on kasvanut ja kannattavuus parantunut jokaisena toimintavuotena. Nyt Cityvarastolla on 43 pienvarastokiinteistöä 20:ssa Suomen suurimmassa kaupungissa sekä kolme Business Center -toimistohotellia pääkaupunkiseudulla. Lisätuottoa tuovat yrityksille ja yksityishenkilöille tarjotut lisäpalvelut sekä toimitilavuokraus.

– Kaupungistuminen, irtaimen omaisuuden määrän kasvu ja uusien asuntojen pienet säilytystilat luovat meille ison kasvupotentiaalin kotimaassa. Haluamme kasvaa merkittäväksi toimijaksi myös Baltiassa ja Pohjoismaissa.

Stenroos pitää pienvarastoliiketoiminnan selkeinä etuina vähäistä suhdanneherkkyyttä ja erittäin hyvää kannattavuutta. 

– Esimerkiksi asuntosijoittamiseen verrattuna pienvarastoista saatava neliövuokra on selvästi suurempi, vaikka sijoitetun pääoman tarve ja hoitokulut ovat merkittävästi pienemmät. Liiketaloudellinen menestys syntyy meidän tapauksessamme kannattavasta vuokraustoiminnasta ja kiinteistöjen arvonnoususta. Cityvarasto on ainoa toimija Suomessa, joka tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa pienvarastoliiketoimintaan. 

Vuonna 2019 Cityvarasto-konsernin liikevaihto kasvoi 29 prosenttia edellisestä vuodesta ollen 10,3 miljoonaa euroa ja käyttökate 29 prosenttia ollen 3,2 miljoonaa euroa. Yhtiön omistamien kiinteistöjen markkina-arvo vuoden 2019 lopussa oli 65,3 miljoonaa euroa. 

Cityvarasto-konserniin kuuluvat emoyhtiön ohella Tallinnassa toimiva Cityvarasto Oü, ApuOvelle.com Oy (Pakuovelle.com) ja Vantaan Painotalo Kiinteistö Oy sekä Kiinteistö Oy Lahden Okeroistentie 1. 

Portfoliota laajemmaksi

  • Privanetin sijoituspalvelu avaa sijoittajille uusia vaihtoehtoja portfolion laajentamiseen.
  • Konsernin oma markkinapaikka keskittyy erityisesti yrityksiin, joita ei ole listattu pörssiin.
  • Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen on hyvä keino hajauttaa omistuksia, mutta etuja tuo myös pienempi osinkoverotus.
  • Listaamattomien yritysten jälkimarkkinaan voi sijoittaa Privanet.fi-verkkosivuilla.

Panimojättien kärkihaastaja

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on suomalaisen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden todellinen väriläiskä. Vuonna 1995 toimintansa startannut yritys on kasvanut reilussa kahdessa vuosikymmenessä alalle keltanokkana tulleiden nuorten miesten hulvattomasta käsityökokeilusta Suomen suurimpien panimoiden varteenotettavaksi kilpailijaksi. Nyt Laitila on Suomen neljänneksi suurin panimo.

Laitila on tuonut markkinoille muun muassa suomalaisten suosimat Kukko-oluet, Oiva-siiderit sekä tukun nostalgisia virvoitusjuomabrändejä. Laitilan toimitusjohtajan Rami Aarikan mukaan yrityksen repertuaariin kuuluu myös muutama alaa mullistanut innovaatio.

– Onnistuimme 2000-luvulla, osin sattumalta, kehittämään maailman ensimmäisen gluteenittoman täysmallasoluen. Nyt olemme aloittaneet alkoholittomien Kukko-oluiden valmistuksen. Voitimme tuotteellamme Suomen paras olut -kilpailun Pils-sarjan, jossa kilpakumppanit olivat alkoholillisia. Tuote on siis todella hyvä, Aarikka innostuu.

Aarikka uskoo Laitilan menestyksen johtuneen paitsi hyvistä tuotteista myös siitä, että yrityksessä on osattu uida vastavirtaan ja kyseenalaistaa toimialan käytänteitä.

– Alkuaikojen rahattomuutemme ja tietämättömyytemme alan käytännöistä ovat osoittautuneet siunauksiksemme. Emme tienneet, miten asiat pitäisi tehdä. Toimimme niin kuin itsestä hyvältä tuntui. Koska rahaa oli vähän, jouduimme kehittämään markkinointiin uusia keinoja ja luomaan uudenlaisia yhteistyökuvioita, Aarikka muistelee. 

Innovatiivisen ja ennakkoluulottoman asenteen ansiosta Laitilasta kasvoi panimo- ja virvoitusjuoma-alan uudistaja myös ekologisessa mielessä. Yritys otti ensimmäisenä alan toimijana käyttöönsä tuulisähkön, pakotti esimerkillään panimoalan siirtymään ekologisiin tölkkipakkauksiin ja otti käyttöön Vakka-Suomen suurimman aurinkovoimalan. Nyt Laitilassa investoidaan energiatehokkaaseen kylmäntuotantojärjestelmään ja otetaan käyttöön 19 uutta käymistankkia. Investoinnin suuruus on yhteensä yli 2 miljoonaa euroa.

Aarikan mukaan halu kannattavaan kasvuun ja osakkaille jaettavaan hyvään osinkotuottoon on Laitilan DNA:ssa. Koronavuonna panimon kapasiteettia on kasvatettu ja uusia tuoteinnovaatioita kehitetty. Suomen ohella kasvua haetaan Keski-Euroopan, Ruotsin, Venäjän, Kiinan ja Hong Kongin markkinoilta. 

– Tuotantokapasiteettimme mahdollistaa kannattavan kasvun, jota kevään uudet tuotelanseeraukset tulevat vauhdittamaan. Koronan jälkeen olemme valmiina iskuun. Viime vuonnakin pääsimme loppujen lopuksi vahvalle kasvu-uralle niin myynnin kuin tuloksenkin osalta. 

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on Privanetin markkinapaikan ensimmäisiä yhtiöitä. Yritys työllistää 60 työntekijää ja sen liikevaihto oli vuonna 2019 yli 19 miljoonaa euroa.

CITYVARASTO, Viria ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas haastavat toimialojaan.

Viria hallitsee kyberturvan sekä fyysisen turvallisuuden

Viria on tieto- ja turvateknologian ratkaisutoimittaja, jonka toiminnassa yhdistyvät tiedolla johtaminen, digitaaliset kehityshankkeet ja turvallisuusratkaisut. Viria-konsernin uutena toimitusjohtajana aloitti vuoden alussa Samu Konttinen, joka on toiminut aiemmin F-Secure Oyj:n toimitusjohtajana. Konttisen mukaan yhtenä yhtiön tavoitteena on arvioida pörssilistautumista kuluvan vuoden aikana.

Konttinen näkee, että Virian kaksi vahvaa kivijalkaa tarjoavat mainiot menestymismahdollisuudet.

– Palvelumme sisältävät sekä fyysisen turvallisuuden ratkaisuja että kyberturvaa hyvin kattavasti. Käytännössä asiakas voi ulkoistaa koko turvallisuuden hallinnan meille. Tieto-liiketoiminnan palvelualueemme kattaa muun muassa tiedolla johtamisen konsultoinnin, data-analytiikkaratkaisut ja useita digitaalisia palveluja; esimerkiksi palvelumuotoilua, ohjelmistokehitystä ja digitaalisten liiketoimintamallien konsultointia. Toteutamme turva- ja tieto -liiketoiminnoissa asiakkaillemme jatkuvia palveluita sekä yksittäisiä projekteja.

Viria tarjoaa palvelujaan useamman palvelubrändin voimin. Turvallisuussektorilla konsernin brändejä ovat Viria Security, Spellpoint ja Tansec, kun taas Tietoliiketoiminnan palveluja Viria tarjoaa Aureolis-, Hibox- ja Bitfactor -brändien kautta.

– Olemme toteuttaneet myös useita turvallisuus- ja tietopalveluita yhdistäviä hankkeita. Esimerkiksi tuomalla data analytiikkaa mukaan kameravalvontaan pystymme analysoimaan tilojen käyttöasteita ja luomaan ennustemalleja vaikkapa yleisömassojen kehittymisestä joillakin alueilla, Konttinen kertoo. 

Viria hakee tulevaisuudessa kasvua orgaanisesti, mutta tavoitteena on tehdä myös yritysostoja. Lisäksi suunnitelmissa on toiminnan laajentaminen kansainvälisemmäksi.

Konttinen uskoo, että digitaalisuuden, automaation sekä data-analytiikka- ja IoT-ratkaisujen lisääntyvä tarve kasvattaa entisestään Virian monipuolisten palveluiden kysyntää. Kasvupotentiaalia on myös kyberturvatoimialalla, jossa osaajapula kasvattaa kysyntää.

– Olemme tällä hetkellä ainoa toimija, joka pystyy yhdistämään fyysisen ja kyberturvan selkeäksi ja laadukkaaksi palvelukokonaisuudeksi. Voimme siis olla asiakkaillemme selkeä kokonaiskumppani.

Vuonna 2019 Virian liikevaihto oli 103,1 miljoonaa euroa ja tulos 10,9 miljoonaa euroa. Yhtiö arvioi vuoden 2020 liikevaihdon olevan samaa luokkaa kuin vuonna 2019.

kynaHarm