Lisäturvaa työelämään

Lisäturvaa työelämään

Hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi nostaa esiin työttömyyskassojen hyvän suoriutumisen koronavuoden paineen alla. 

Lisäturvaa työelämään

Koronavuosi osoitti, että nykyinen työttömyyskassajärjestelmä on toimiva, mutta sitä tulee vielä kehittää.

Teksti Taneli Tuokko  Kuva Suvi Elo

Korkeasti koulutettujen kassa KOKO on Suomen toiseksi suurin palkansaajien työttömyyskassa, jolla on yli 230 000 jäsentä. Jäseniä ovat pääasiassa korkeasti koulutetut tai ylempinä toimihenkilöinä työskentelevät. 

Korona on koetellut työttömyyskassoja viimeisen vuoden aikana äärimmilleen. Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n tilastoista selviää, että ansiopäivärahansaajien määrä kasvoi 86 prosenttia edellisvuodesta. Lomautus- ja irtisanomissumasta huolimatta KOKO selvisi mylläkästä mainiosti. Vaikka ansiosidonnaisten päivärahahakemusten määrät kohosivat KOKOssa yhtäkkiä neljätoistakertaisiksi, niin vuoden 2020 asiakastyytyväisyystutkimuksessaan KOKO sai historiansa parhaimmat tulokset.

– Osaksi KOKOn työntekijät venyivät, osaksi taas onnistuimme rekrytoimaan lisää työntekijöitä. Jäsenistö ymmärsi hyvin kassan tiukan tilanteen ja tuki kassaa. Työttömyyspäivärahahakemusten käsittelyajat olivat pitkiä, mutta eivät kasvaneet kohtuuttomiksi, KOKOn hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo.

Nurmen mukaan ihmiset liian usein huomaavat ansioturvan tärkeyden vasta sitten, kun on liian myöhäistä. Työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä, kun on töissä. Työsuhteen luonteella ei ole merkitystä. Kassaan voi liittyä myös opiskeluaikana esimerkiksi kesätyötä tai osa-aikatyötä tehdessä. 

– Yleinen väärinkäsitys on myös, että kassaan voi liittyä pelkästään ammattiliiton kautta. KOKO-kassaan voi liittyä suorajäsenenäkin. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa. Liittojäsenyys toki tuo tärkeitä lisäpalveluja.

Järjestelmät yhtenäisiksi

Koronavuosi on osoittanut, että nykyinen työttömyyskassajärjestelmä on toimiva ja mukautuva. Järjestelmässä on kuitenkin Nurmen mukaan edelleen kehittämisen varaa tulevaisuudessa. 

Tällä hetkellä yksi ja sama työttömyyskassa ei voi lain mukaan vakuuttaa sekä yrittäjiä että palkansaajia, vaan on olemassa erikseen yrittäjien ja palkansaajien omat työttömyyskassat.

– Yrittäjien ja palkansaajien ansioturvajärjestelmät ovat ihan erilaisia, mikä on muuttuneessa työelämässä epäoikeudenmukaista. Ne työntekijät, jotka ovat välillä palkansaajia ja taas välillä yrittäjiä, jäävät harmaalle alueelle väliinputoajaksi. Heidän on vain pakko vaihtaa työttömyyskassaa, kun status muuttuu. Se aiheuttaa turhaa byrokratiaa ja ylimääräistä vaivaa työntekijälle. 

Kehityskohteiksi Nurmi nostaa myös sen, että työttömyyskassat voisivat tulevaisuudessa tukea jäseniään heidän työllistymisessään sekä maksaa tarvittaessa päivärahaa myös pelkän perusturvan osalta.

– Haluaisimme olla jäseniemme tukena jo ennen kun heillä on tullut ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä oleva työssäoloehto täyteen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, ettei Kela olisi enää välissä perusturvan osalta. Tätä kautta ihminen ei joutuisi pomppimaan eri järjestelmien
välillä niin paljoa. 

KOKOKASSA.FI