Liikenteen puhdas tulevaisuus

Liikenteen puhdas tulevaisuus

PLiMiX 2040-hankkeen projektipäällikkö Olli-Jussi Korpinen ja tutkijatohtori Mika Aalto työskentelevät Mikkelin alueen liikenteen päästöttömyyden saavuttamisen eteen.

Liikenteen puhdas tulevaisuus

PLiMiX 2040 -hanke luo vaihtoehtoisia skenaarioita Mikkelin seudun liikenteen tulevaisuudesta. Tavoitteena on tarjota tietoa, joka auttaa vähentämään seudun liikennepäästöjä lähelle nollaa 20 vuoden kuluessa.

Teksti Tuomas I. Lehtonen  Kuva Anna-Katri Hänninen

Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa on meneillään EAKR-rahoitteinen PLiMiX 2040 – Päästötön liikenne Mikkelin seudulla 2040 -hanke. Projektipäällikkö Olli-Jussi Korpisen mukaan hankkeen tavoitteena on selvittää konkreettisella tasolla, miten erilaiset liikenteeseen kohdistuvat ohjauskeinot ja oletetut liikkumisen muutokset voivat vaikuttaa paikalliseen liikenteeseen.

Tutkimus huomioi alueen väestön ominaispiirteet, infraratkaisut, ajoneuvokannan sekä liikkumismahdollisuudet.

– Muodostamme kokonaisvaltaiset tilannekuvat alueen liikenteestä eri tavoitevuosina. Lisäksi luomme Mikkelin seutukunnalle kohdistetun, 2030-luvulle ulottuvan liikenteen päästövähennyspolun.

Korpinen kertoo, että tutkimuksen tulokset havainnollistavat päättäjille, viranomaisille, kuluttajille ja yrityksille, miten paikallisen liikenteen kasvihuonepäästöt syntyvät ja millä toimenpiteillä niitä voidaan vähentää.

– Teemme yhteistyötä muun muassa alueen kuntien, muiden hankkeiden sekä energiaa tuottavien ja jakelevien yritysten kanssa.

Agenttipohjainen mallinnus

Mikkelin alueen henkilö- ja tavaraliikenteestä luodaan todellisuutta vastaavat mallinnukset avoimesti saatavilla olevan taustadatan pohjalta. Mallinnusta varten tärkeimpiä aineistoja ovat Tilastokeskukselta, Väylävirastolta ja Traficomilta saatavat väestöä, liikkumistarvetta, ajoneuvotilastoja sekä liikennevirtoja kuvaavat tilastot.

– Käytämme agenttipohjaista mallinnusmenetelmää, jossa yksittäiset agentit ovat alueen ihmisiä liikkumistarpeineen ja ajoneuvoja ajomääräyksineen sekä tankkaus- tai lataustarpeineen. Tilastodataan ja erilaisiin todennäköisyyksiin perustuvat agenttien ominaisuudet liitetään vielä pienaluetason paikkatietoon. Mallinnuksesta saadun datan luotettavuus varmistetaan toteutuneisiin tilastoihin vertaamalla, Korpinen sanoo.

Mallinnustapa mahdollistaa monimutkaisten systeemien kuvaamisen, mutta vaatii myös paljon laskentaresurssia sekä erityistaitoja mallinnuksen suunnittelijalta ja käyttäjältä.

Korpinen ja mallin koodauksesta vastannut tutkijatohtori Mika Aalto ovat saaneet raskaan tieliikenteen simulointimallin valmiiksi. Yksityisautoilua kuvaavaan malliin täsmennetään vielä vapaa-ajan liikkumisen osuutta. Pian tutkijat alkavat luoda skenaariomalleja tulevaisuuden liikennejärjestelmistä.

– Otamme mukaan vaihtoehtoisilla käyttövoimilla varustettuja ajoneuvoja, huomioimme tankkaus- ja latauspisteverkoston kehittymisen ja kuormituksen, alueen väestön ikääntymisen ja keskittymisen kaupunkialueille sekä etätyön lisääntymisen. Myös valtion ohjauspolitiikka on huomioitava valintoja ohjaavana tekijänä, Korpinen luettelee.

MUODOSTAMME tilannekuvat Mikkelin alueen liikenteestä eri tavoitevuosina.

 

Haasteena rajallinen data

Korpisen mukaan yksityisautoilulla on Mikkelin seudulla suuri merkitys, sillä haja-asutusalueilla asuvien ja vapaa-ajanasukkaiden määrä on suuri. Kun asutus on pirstoutunut laajalle alueelle, pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisääminen eivät onnistu helposti. Tämä tuo omat haasteensa liikenteen päästöjen vähentämiselle. Toisaalta Mikkelin seudulla ei ole vilkkaasti liikennöityä lentokenttää tai satamaa, mikä vähentää alueen liikenteen aiheuttamia suoria päästöjä.

Lisäksi oman haasteensa varsinaisen tutkimuksen tekemiseen tuo aluekohtaisten tausta-aineistojen saatavuus.

– Tutkimuksen tekeminen olisi helpompaa suuremmilla kaupunkiseuduilla, koska avointa paikkatietoa on siellä paremmin saatavissa. Tämä on sääli, sillä julkisen tiedon keskittyminen lisää helposti alueiden välistä eriarvoisuutta. Toivottavasti tällä meidän tekemällä työllä sitä kurotaan edes hieman kiinni.

Vaikka tutkimustyössä ollaan vasta siirtymässä skenaarioiden luomiseen, Korpinen ja Aalto ovat tehneet aineiston pohjalta jo muutamia mielenkiintoisia havaintoja.

– Esimerkiksi raskas liikenne keskittyy pääteille ja valtaosa kappaletavarakuljetuksista kulkee Mikkelin kautta. Siksi voidaan olettaa, että Mikkeliin valmistuva raskaiden ajoneuvojen kaasutankkausasema voisi helpottaa kuorma-autoliikenteen irrottamista dieselpolttoaineesta. Toisaalta metsästä tehtaille suuntautuvissa puukuljetuksissa, joita seudulla on todella paljon, tullaan vielä pitkään tukeutumaan fossiilisiin polttoaineisiin, Korpinen puntaroi.

WWW.PLIMIX2040.FI