Junamatkan voi taittaa rentoutumalla, työpäivään valmistautumalla tai vaikka lehtiä lukemalla. Raiteilla matkustaessa työmatka taittuu autoilua ympäristöystävällisemmin. Kuva VR.
Liikematkustus

Ratakiskot kuljettavat töihin ja kotiin

Junamatkustus kasvaa kohisten. Syy on ihmisten tietoisuus matkustamisen ympäristövaikutuksista,
mutta junan tarjoamaa mahdollisuutta käyttää matka-aika työntekoon arvostetaan myös.

Teksti Anna Gustafsson

On aikainen aamu. Hiljaisessa junavaunussa kuuluu vaimeaa nakuttelua, kun yksi työmatkalainen käy läpi sähköpostejaan. Kahvi tuoksuu, jossain rapistellaan aamun lehteä. Satu Härkönen on tapansa mukaan avannut läppärin junassa matkallaan Lappeenrannasta kohti kokousta Helsingissä. Parituntinen junan kyydissä sujuu useimmiten sähköposteja kirjoittaen tai esityksiä valmistellen. Stora Enson kotimaan mediasuhteista vastaavana viestintäjohtajana työskentelevä Härkönen on kulkenut työmatkaa Lappeenrannan ja Helsingin välillä jo 17 vuoden ajan. 

–  Käyn Helsingissä useamman kerran viikossa, mutta muutto pääkaupunkiseudulle ei ole ajankohtainen. Matkustan kuitenkin työn puolesta ympäri Suomea ja perheelle Lappeenranta on paras vaihtoehto, Härkönen kertoo. Hänelle juna on noin 250 kilometrin työmatkan taittamiseen paras vaihtoehto. 

–  Pieni hiilijalanjälki ja turvallisuus. Minulle junamatka on toimistoaikaa, jota en muuten saisi, sillä työpäivät ovat yleensä kiireisiä, Härkönen summaa. 

Lappeenrannan ja Helsingin välinen raideyhteys on vuosien varrella nopeutunut ja lähtöjä on tullut paljon lisää. Lappeenrannasta on nyt mahdollisuus ehtiä Helsinkiin jo vaikka aamukahdeksaksi. 

Junamatkustus kasvussa

Junamatkustus on ollut reippaassa viiden prosentin kasvussa viimeisen vuoden ajan. Joillakin reiteillä ollaan menty ylikin. Esimerkiksi Helsingin ja Kuopion välillä matkustus on kasvanut 14 prosenttia. Helsingin sekä Jyväskylän, Joensuun ja Turun väleillä kuljetut junamatkat ovat lisääntyneet kullakin reitillä kymmenellä prosentilla. VR:n myynti- ja asiakaskokemusjohtaja Salla Ketolan mukaan kasvu on kaikissa ryhmissä samansuuntaista. 

–  Yksi kasvun syy on lisääntynyt tietoisuus matkustamisen ympäristövaikutuksista. Myös yrityksissä vastuullisuuskysymykset ovat pinnalla. Tiedetään, että juna on ilmaston kannalta vihreä vaihtoehto.

Monissa yrityksissä on muutettu matkustusohjeita suosimaan junaa kotimaan matkoissa. Yritykselle juna on myös edullisin vaihtoehto kilometrikorvauksiin verrattuna.

VR:n matkustajajunista 90 prosenttia kulkee uusiutuvalla ja päästöttömällä sähköenergialla, joten esimerkiksi työmatkoihin se on selkeästi ympäristöystävällisempi valinta kuin oma auto. Sitran teettämän tutkimuksen mukaan 440 kilometrin matkalla henkilöauton hiilidioksidipäästöt ovat 88 kertaa suuremmat kuin IC-junan. 

Nykyisin suomalaisen keskimääräinen työmatka on alle 20 kilometriä. Työmatkojen pituus on kuitenkin kasvamaan päin. Esimerkiksi vuonna 1990 työmatkan keskipituus oli 10 kilometriä. Kaupunkien kasvaessa asutus levittäytyy yhä kauemmas reuna-alueille, mikä pidentää kodin ja työn välistä matkaa. Noin 40 000 suomalaista taittaa yli 100 kilometrin työmatkan joka päivä. Kolmannes suomalaisista käy työssä kotikuntansa ulkopuolella. 

 

Myynti-ja asiakaskokemusjohtaja Salla Ketola kannustaa käyttämään työmatkaan kuluvan ajan hyödyksi, niin jää enemmän aikaa muulle. Kuva Joona Raevuori.

Junavaunu toimistona

Junamatkailu osuu myös toiseen työelämän muutostrendiin. Tarkkaan rajatun kahdeksasta neljään toimistotyöajan aika on pikkuhiljaa ohitse. Työn ja vapaa-ajan raja on yhä häilyvämpi, kun töitä tehdään kännykällä tai läppärillä ajasta ja paikasta riippumatta. Yhä useammassa työpaikassa on siirrytty omista työhuoneista ja työpöydistä vapaaseen etätyöhön ja muuttuviin työpisteisiin. Suomen Akatemia on arvioinut, että eurooppalaisista työikäisistä jo puolet tekee etätöitä.

Kun työ ei enää ole sidottu yhteen paikkaan, voi työmatkan hyvinkin käyttää niihin työtehtäviin, joita ennen hoidettiin toimistossa. Näin tekee myös Satu Härkönen. Hän käyttää töitä tehdessään usein VR:n omaa wifi-yhteyttä. 

–  Minulla työn ja vapaan raja on häilyvä. Koska käytän työmatka-ajan toimistoaikana, se pidentää työaikaani. Mutta tämä on oma valintani, ja toimii toistaiseksi hyvin.

Toisaalta junalla taittuva työmatka voi olla tilaisuus rauhoittua pitkänpävän jälkeen, Härkönen pohtii.

–  Kaikissa asiakaskyselyissämme on korostunut se, että junamatka koetaan omana aikana. Silloin voi olla myös offline, hengähtää ja kerätä voimia, Ketola kuvaa. 

Kun työmatkaan kuluvan ajan käyttää hyödyksi, jää enemmän aikaa muulle, esimerkiksi perheelle tai omalle hyvinvoinnille. 

Ekstra-luokka uudistuu

VR on huomioinut työtä tekevät raidematkustajat erityisesti ekstra-luokassa, jossa on enemmän tilaa ja yksityisyyttä sekä latauspistokkeet työntekoa varten. 

Ketolan mukaan ekstra-luokan vaunuja ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudistuksen tukena on käytetty niin palvelumuotoilua kuin asiakkaiden antamaa palautetta. 

–  Junamatkustajien viesti on kautta linjan ollut, että työmatkalla halutaan ennen kaikkea omaa tilaa ja hiljaisuutta. Lisäksi on tärkeää, että palvelut ovat ennakoitavia ja luotettavia. Aikataulussa pysyminen on tietysti tärkeää kaikille, mutta erityisesti työmatkustajille.

Ensimmäiset uudistetut ekstraluokan vaunut tulevat liikenteeseen jo alkuvuonna ja loput valmistuttuaan Ilmalan varikolta syyskuuhun mennessä. Uutta on istuimien sijoittelu, värimaailma ja hiljainen tila puheluille. Ekstra-luokassa säilyvät ainakin kuluvan vuoden ajan vielä tarjolla olleet kahvi ja tee. Sanomalehtien kysyntä puolestaan on vähentynyt, kun ihmiset ovat siirtyneet lukemaan digisisältöjä.

Digipalvelut kasvavat

Samaan aikaan kun VR huomioi työolosuhteet junassa, uudistetaan palveluita kautta linjan. Perinteikkään yrityksen digitaalisten palveluiden uudistaminen ottaa aikansa. Uudistuksen alkuvaiheessa parannetaan mobiilialustaa. Ensi kevään aikana uudistukset rupeavat näkymään matkustajille, kun koko VR:n verkkokauppa, lippuautomaatit sekä muut myyntikanavat uudistuvat. 

–  VR on iso yritys, joten uudistettavaa on paljon. Tärkeimpänä tavoitteena on kuitenkin asiakkaan yksilöllisen palvelukokemuksen kehittäminen, Ketola kertoo.

Mobiilin suosio kanavana kasvaa kiihtyen. VR toivookin asiakkaiden siirtyvän käyttämään mobiilialustaa entistä enemmän. Uudistuksen pohjana on käyty tutkimassa raideliikenteen digitaalisia palveluita eri puolilla maailmaa, mutta suoraamallia ei ole otettu mistään, vaan on haluttu kehittää oma, Suomeen sopiva järjestelmä. 

Kun junamatkustajat on saatu käyttämään mobiilipalveluita, VR uskoo myös viestimisen oleellisista jatkoyhteyksistä ja muutoksista aikatauluissa olevan helpompaa. Tiedon vaikkapa auton lastausajasta voisi saada mobiilisovelluksen kautta  hyvissä ajoin ennen matkaa. Myös muutosten ja peruutusten tekeminen olisi jatkossa helpompaa.

–  Tulevaisuudessa voisimme auttaa asiakkaita myös ennen tai jälkeen junamatkan. Voimme neuvoa esimerkiksi löytämään bussiyhteyksiä tai tilaamaan taksin. Liikennekaari on yksi VR:n strategisista tavoitteista ja tämä huomioidaan myös uusien digitaalisten palveluiden kehityksessä, Ketola vakuuttaa.

 

VR kehittää matkakokemusta  
  • Pendolino- ja InterCity-junissa voi matkustaa uudistuneessa Ekstra-luokassa, joka on mietitty erityisesti liike- ja työmatkustajien tarpeisiin. 
  • Pendolino- ja InterCity-junissa voi matkustaa uudistuneessa Ekstra-luokassa, joka on mietitty erityisesti liike- ja työmatkustajien tarpeisiin. 
  • Vuoden lopussa liikenteessä on 25-30 uutta Ekstra-luokan vaunua, joiden värimaailma ja  istuimien sijoittelu tulevat kokemaan uudistuksen. 
  • Junamatkustajille on tulossa tänä vuonna käyttöön uusi  mobiilisovellus. Myös VR:n verkkokauppa sekä automaatit uudistuvat. 
  • Uusia palveluita on suunniteltu ja kehitetty yhdessä junamatkustajien kanssa. 
  • Mobiilisovellus tarjoaa jatkossa matkustajien omiin tarpeisiin suunniteltuja sisältöjä, ajankohtaista informaatiota sekä hyödyllisiä tarjouksia. 

You Might Also Like