Läpinäkyvyys innostaa kuluttajia kierrättämään

Läpinäkyvyys innostaa kuluttajia kierrättämään

Myllyn Paras Oy:n toimitusjohtaja Miska Kuusela kertoo yrityksen tekevän jatkuvasti töitä pakkausmateriaalien kierrätettävyyden puolesta.

Läpinäkyvyys innostaa kuluttajia kierrättämään

Tutut makaronipussit mutkittelevat liukuhihnalta punaisiin pahvilaatikoihin. Myllyn Paras luopui kutistemuovista ja siirtyi aaltopahvisiin kuljetuspakkauksiin ympäristösyistä.

Teksti Ritva-Liisa Sannemann  Kuva Petra Kotro

Myllyn Paras sijoittui viime vuonna viidennelle sijalle kestävää kehitystä ja vastuullisuutta mittaavassa bränditutkimuksessa. Se kattoi lähes 200 kotimaista brändiä ja siihen osallistui Suomessa yli 10 000 kuluttajaa. Toimitusjohtaja Miska Kuusela katsoo, että kuluttajilta saatu tunnustus on pitkäjänteisen työn tulosta.

Myllyn Paras on tehnyt merkittäviä investointeja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi jo 2000-luvun alusta asti, Kuusela kertoo.

Kaurankuoresta energiaa

Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on ollut oma biopolttolaitos, jonka Myllyn Paras otti käyttöön jo 2007. Laitos käyttää hiutaletuotannossa syntyvää kauran kuoriainesta myllyn energianlähteenä. Syntyvä energia hyödynnetään prosessihöyrynä ja kuumana vetenä sekä kiinteistön lämmityksessä.

Biopolttolaitoksen ylijäävä energia myydään Hyvinkään Lämpövoima Oy:lle. Hyvinkääläisyritykset palkitsivat Myllyn Parhaan energiatehokkuuspalkinnolla 2013. Lisäksi yritys toimittaa pakastetehtaan jätteen biokaasulaitokselle, josta puolestaan saadaan biokaasuenergiaa pakastetehtaan tarpeisiin.

Ympäristövaikutukset pitää Kuuselan mukaan ottaa huomioon tuotteen koko elinkaaren ajalta. Siksi Myllyn Paras käyttää pääosin kotimaista viljaa, joka saadaan noin 150 kilometrin säteellä Hyvinkäältä.

– Viljan tuottaminen, kuljetukset, energiavalinnat, pakkausmateriaalit ja suorat ilmastopäästöt ovat ne isot asiat, joihin mylly voi vaikuttaa, Kuusela huomauttaa.

Mylly jalostaa vuosittain noin 75 000 tonnia viljaa. Kuuselan mielestä on tärkeä muistuttaa, että syömästämme ruoasta suurin osa kuuluu viljatuotteisiin, ja että viljakin on kasvisruokaa. Suomalainen vehnä, kaura ja ohra riittävät hyvin myllytuotteisiin, mutta vaihtelevien satomäärien takia ruista joudutaan ajoittain ostamaan ulkomailta, kuten myös riisiä ja durumvehnää, joita ei voi viljellä Suomessa.

Kauran suosio näkyy Myllyn Parhaan tuotevalikoimassa. Pitkän kehittelyn tuloksena yritys onnistui tekemään kaurasta, rypsiöljystä ja kasviproteiinista Oatgoods-tuoteperheen sekä muita kauratuotteita.

Kannusta kierrätykseen

  • HUOMIOI pakkaus-suunnittelussa tuotteen elinkaari ja sen kokonaisvaikutukset ympäristöön.
  • VÄLTÄ sekamateriaalien tarpeetonta käyttöä.
  • KERRO kuluttajille selkeästi, miten tyhjät pak-kaukset tulisi kierrättää.
  • ASETA kierrätystavoitteita tulevaisuutta varten.
  • VAUHDITA esimerkillisen toiminnan avulla koko alan kestävää kehitystä.

Helppo kierrättää

Perinteiset makaronipussit ja muut pastatuotteet matkaavat pahvilaatikoissa pakkaamosta kauppojen hyllyille ja jatkavat edelleen kuluttajien pöytiin. Aaltopahviin siirtyminen on vähentänyt muovin käyttöä vuositasolla noin yhdeksän tonnia.

Yrityksessä tehdään jatkuvasti töitä pakkausmateriaalien kierrätettävyyden puolesta. Myllyn Paras kertoo selkokielisesti tuotteissaan siitä, miten pakkaukset tulee kierrättää. Esimerkiksi paperiset jauhopussit ohjeistetaan laittamaan kartonkeihin eikä paperikeräykseen.

– Vältämme myös sekamateriaalien käyttöä pakkauksissa. Emme käytä muovi-ikkunoita paperi- tai pahvipakkauksissa tai sisäpusseja hiutaleiden kartonkikoteloissa.

Osa tuotteista joudutaan edelleen pakkaamaan muoviin säilyvyyden ja hygienian takia. Rasvaa sisältävät tuotteet vaativat barrier-kalvon, eikä muoville ole vielä hyviä vaihtoehtoja. Yritys seuraa kuitenkin kiinnostuneena hanketta, jossa testataan kauran kuoresta tehtävää elintarvikekelpoista materiaalia.

– Lisäksi kannustamme kuluttajia kierrättämään muovin, jonka keräysverkosto on laajentunut ja kierrätysmäärät nousussa, Kuusela rohkaisee.