Kulttuurihistoria näkyy arjessa tänäkin päivänä

Kulttuurihistoria näkyy arjessa tänäkin päivänä

Jaakko Juteinin – suomenkielisen kirjallisuuden uranuurtajan – vahva vaikutus näkyy Hattulassa edelleen. Juteinikeskukseksi nimetty monitoimikeskus sijaitsee kulttuurihistoriallisen maalaismaiseman syleilyssä.

Kulttuurihistoria näkyy arjessa tänäkin päivänä

Hattulan kunta kunnioittaa historiaansa panostamalla tasokkaaseen opetukseen. 

Teksti Saana Lehtinen  Kuva Anne Salmio

Hattulassa yhdeksättä luokkaa viimeistelevä 16-vuotias Opri-Alina Peltoniemi ei suunnittele muuttoa pois kotipaikkakunnaltaan. Aina Hattulassa asunut Peltoniemi on kiitollinen erityisesti kotikuntansa kouluista.

– Hattulan koulut ovat taanneet minulle hyvät mahdollisuudet jatkaa eteenpäin. Jatko-opintoihin saa edetä turvallisin mielin, syksyllä lukioon jatkava Peltoniemi kertoo.

Vireän kunnan tasokas opetus on perujaan kunnan ainutlaatuisesta paikallishistoriasta, jossa suomen kielen asemalla on merkittävä rooli. 

Vahvaa paikallishistoriaa

Hattula tunnetaan sen historiallista tapahtumista ja henkilöistä, jotka ovat muovanneet merkittävästi suomen kielen asemaa. Suomenkielisen kirjallisuuden edelläkävijä, 1800-luvun alussa vaikuttanut Jaakko Juteini on syntynyt Hattulassa. Myös suomen kielen määrittäminen maan viralliseksi kieleksi tapahtui Hattulan kunnassa sijaitsevalla Parolannummella. 

Kotiseutuneuvos Erkki Ulamo tuntee Hattulan kunnan historian käänteet läpikotaisin.

– Vuonna 1863 senaattori J.V. Snellman päätti, että keisari Aleksanteri II:n Suomen vierailun aikana olisi syytä saada aikaan yksi Suomen kannalta tärkeä uudistus. Snellman tähtäsi sekä suomen kielen oikeuksista annettavan määräyksen että Suomen oman rahayksikön saamiseen. Jälkimmäinen ei vielä silloin onnistunut, mutta asetus suomen kielen asemasta virallisena kielenä allekirjoitettiin jo seuraavana päivänä, Ulamo kertoo.

Paikallishistorian kunnioittaminen näkyy myös nuorten elämässä.

– Äidinkielen tunneilla korostetaan paljon suomen kielen rikkautta ja vaikuttavuutta, ja olemme myös käyneet läpi suomen kielen historian vaiheita. Koen, että suurella osalla hattulalaisista on hyvä käsitys paikkakunnan historiasta, esimerkiksi siitä, keitä täällä on asunut, Peltoniemi sanoo.

Historia suomen kielen asemaa merkittävästi kehittäneen Juteinin synnyinpaikkana korostuu myös kunnan rakennuksien nimissä: Hattulan kirjasto palvelee Juteinitalossa ja kunnan monitoimikeskus on nimetty Juteinikeskukseksi.

Vaikuttavia maisemia

Hattula tunnetaan rikkaan kielen lisäksi kartanoistaan ja Vanajaveden laaksosta, joka on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta. 

– Esihistoriallisilta ajalta jatkunut asutus ja maatalous ovat luoneet monikerroksisen kulttuurimaiseman. Maiseman monipuolisuutta lisäävät muun muassa laitumet, katajakedot ja Linnavuoren arvokkaat rantalehdot, Ulamo kuvailee.

Ainutlaatuisiin maalaismaisemiin mahtuu paljon nähtävää. Viulunsoittoa, piirtämistä ja ulkoilua harrastava Peltoniemi uskoo viihtyvänsä Hattulassa vielä pitkään.

– Täällä on turvallinen olla ja paljon hienoja paikkoja. Harrastusmahdollisuuksiakin on paljon.