Kotimainen taimi viljellään alusta loppuun Suomessa

Kotimainen taimi viljellään alusta loppuun Suomessa

logggg

Kotimainen taimi viljellään alusta loppuun Suomessa

Teksti Hanna Koivisto Kuvat Linda Baarman

Kotimaassa lisätty ja kasvatettu taimi on lähituotantoa. Sillä on merkittävästi pienempi hiilijalanjälki, kuin ulkomailta tuodulla taimella.

Puutarha Tahvoset kasvattaa suomalaisten pihoille lähes kaksi miljoonaa vastuullisesti tuotettua taimea vuosittain.

Neljä naista astelee tottuneesti taimiruukkujen välissä ja napsii hunajamarjan latvoja. Aurinko helottaa Puutarha Tahvosten viljelmillä Raaseporin Pohjankurussa. Erilaisten kasvien ruukkumeri jatkuu monen sadan metrin päähän. Vieressä on 10 000 vadelman tainta, vähän kauempana tuhansittain angervoja, hortensioita ja ruusuja. Jokaista kymmeniä eri lajeja.

Tämä on vain yksi alue Puutarha Tahvosten yli 100 hehtaarin kasvatusalueesta. Tilalla viljellään suuri osa suomalaisten puutarhoihin päätyvistä puuvartisista hyöty- ja koristekasveista sekä perennoista. Eri kasvilajikkeita on peräti 800.

– Viljelemme vuosittain noin 800 000 astiataimea ja miljoona mansikantaimea, kertoo toimitusjohtaja Tomi Tahvonen. Hän johtaa perheyritystä kolmannessa sukupolvessa.

Runsaasti omaa tuotantoa

Hortonomin koulutuksen saanut toimitusjohtaja nappaa tottuneesti yhden hunajamarjan eli marjasinikuusaman latvoista. Pensaat pitää latvoa kasvatuksen aikana muutaman kerran, jotta niistä tulee tiiviitä, tuuheita ja ne on helppo kuljettaa kaupasta kotiin ja istuttaa.

Tahvonen katkoo latvan vielä aiempaa pienempiin osiin poistaen samalla osan lehdistä.

– Näistä pätkistä saadaan pistokkaita uusia kasveja varten. Noin 85 prosenttia kasveistamme on omaa lisäystämme, Tahvonen kertoo.

Uusia taimia kasvatetaan pistokkaiden lisäksi siemenistä ja varttamalla. Loput kasveista, kuten esimeriksi mustikat, alppiruusut ja atsaleat, on lisätty laboratorioissa. Tahvosilla ne juurrutetaan kasvihuoneissa turpeeseen.

Myös mansikat tulevat laboratoriosta, jossa ne on tarkastettu tuholaisten ja erilaisten kasvitautien varalta. Keväällä Tahvosten kasvihuoneeseen saapuvien mansikan emotainten pitää olla puhtaita.

Kesän aikana emotaimista otetaan pistokkaita, joista kasvatetaan myyntiin meneviä mansikan taimia.

Emotaimien kasvatukseen tarkoitetutussa kasvihuoneessa on vehreää jo varhain keväällä. Nyt kesällä Polkan, Bountyn, Malwinan, Koronan ja muiden lajikkeiden taimet rönsyilevät valtoimenaan pitkinä ja runsaina riveinä.

– Syksyllä tämän kesän emotaimet heitetään pois ja kasvihuone desinfioidaan, Tahvonen kertoo.

Tunnista laadukas taimi

  • Taimen ulkonäköön kannattaa kiinnittää huomiota ja valita elinvoimainen yksilö.
  • Kasvin infolappuun kannattaa tutustua, sieltä selviää muun muassa sen tuotantomaa.
  • Sirkkalehtimerkki viestii, että taimi on kotimainen ja tarkoin ympäristö- ja laatukriteerein viljelty.
  • Kasvupaikkavaatimukset kertovat, millaiseen paikkaan kyseinen kasvi kannattaa istuttaa.
  • Tahvosten taimilla on kasvuunlähtötakuu. Istuttajan vastuulle jää kasvin oikeaoppinen hoito.

Toimitusjohtaja Tomi Tahvonen johtaa yritystä kolmannessa sukupolvessa.

Vastuullisesti lähituotettua

Puutarha Tahvosille on kunnia asia, että valtaosa sen tuotannosta on kotimaista ja vieläpä itse lisättyä. Kotimaisuus merkitsee myös omalla tavallaan vastuullisuutta.

– Kotimainen taimi on lähituotantoa. Sillä on merkittävästi pienempi hiilijalanjälki kuin tuontitaimella. Lisäksi kotimaisen taimen kasvattaminen työllistää Suomessa, Tahvonen pohdiskelee.

Puutarha Tahvoset toimii pienellä paikkakunnalla Länsi-Uudellamaalla. Omalla alueellaan se on merkittävä työllistäjä ja sosiaalisten verkostojen luoja. Tahvosilla työskentelee ympäri vuoden noin 50 työntekijää sekä Suomesta että ulkomailta. Kiireisimpänä aikana maaliskuusta heinäkuuhun työntekijöiden määrä nousee 130:een.

– Kevät on meille hurja rynnistys. Jopa 40 prosenttia koko vuoden liikevaihdosta tehdään huhtikuussa, Tahvonen kertoo.

Kotimaisuudella on kuluttajalle muitakin etuja. Suomessa kasvatettu taimi sopii suomalaiseen ilmastoon varmemmin kuin ulkomainen.

– Suomessa kasvanut ja lisätty kasvi on tottunut suomalaiseen ilmastoon. Toki ulkomaisetkin taimet voivat olla hyviä, mutta niiden kanssa on oltava tarkempana. Ulkomaisen taimen kasvurytmi voi olla erilainen kuin kasvurytmi Suomessa. Ne ovat myös usein arempia hallalle ja myös riski siihen, että ne levittävät jotain kasvitautia, on suurempi, Tahvonen tähdentää.

Vaikka valtaosa Puutarha Tahvosten tuottamista taimista on lisätty omalla tilalla, ihan kaikkea ei pysty alkuvaiheessa kasvattamaan Suomessa. Esimeriksi tuijat, jaloruusut ja jotkut köynnöskasvit vaativat pidemmän kasvukauden kuin  mitä Suomella on tarjota.

– Niiden tuottaminen meillä ei vain ole järkevää. Sellaiset kasvit tuodaan taimina ulkomailta.

Kastelujärjestelmän suhahtaessa käyntiin pitkä putki liikkuu hitaasti vadelmarivistöjen yli, suihkuttaen kasveille raikasta vettä. Yleensä taimet kastellaan yöllä, mutta kovilla helteillä on kasteltava myös päivisin.

Puutarha Tahvoset on mukana KESY- eli Kestävä ympäristörakentaminen -projektissa, jossa alan yritykset kehittävät toimintatapojaan entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Tahvosilla on panostettu etenkin kasteluveden kierrättämiseen ja bioenergian käyttöön. Kasvihuoneet ja muutkin rakennukset lämpiävät ympäristöystävällisesti aurinkoenergialla ja hakkeella.

Vadelmia kasteleva vesi on talteen otettua sadevettä. Se pumpataan aurinkoenergialla kastelujärjestelmään läheisestä 3 000 kuution kierrätysvesialtaasta. Sellaisia Tahvosten tiluksilla on kaksi kappaletta.

Samoihin altaisiin päätyy myös vesi, jota kasvit eivät pysty hyödyntämään. Kasvualustan keskellä, ruukkurivistöjen välissä on kouru, johon ylimääräinen vesi laskee. Siitä se palaa takaisin vesialtaaseen ja jälleen kasteluvedeksi.

Ravinteiden valuminen kasteluveteen ei ole ongelma, sillä vesi käytetään uudelleen kasveille, joille ravinteet on tarkoitettu. Tosin Tahvosilla on käytössään hallitusti liukeneva lannoite. Se tarkoittaa, että kun kasvilla on ihanteelliset oltavat eli sopivan kosteaa ja lämmintä, raemaisen lannoitteen kuori hajoaa ja lannoite liukenee multaan. Kun taas on kasvulle liian kylmää, rakeesta ei liukene ravinteita.

SUOMESSA KASVATETTU taimi sopii varmemmin maan ilmastoon.

Rikkakasvit kuriin

Kasvatusalueen toisessa päässä kolme miestä hyörii istutuskoneen ympärillä. Yksi nostelee kasvihuoneista tulleita taimia lavoilta istutuskoppiin. Siellä toinen mies istuttaa taimet ruukkuihin, joihin kone on laittanut mullan valmiiksi ja porannut kuopan taimea varten. 

Sekä ruukun että istutusmullan tai -turpeen on oltava puhdasta, jotteivät rikkaruohot pääse rehottamaan. Tahvosilla käytetään kotimaisten valmistajien kasvualustoja. Kasvien muoviruukut taas valmistetaan ulkomailla. Tästä vuodesta lähtien ne on valmistettu kokonaan kierrätysmateriaalista.

Kolmas mies nostelee liukuhihnaa pitkin tulevat istutetut taimet kasvualustalle siistiin riviin. Moni taimien kasvatuksen vaihe on edelleen käsityötä. Työläin ja kallein vaihe on rikkakasvien kitkeminen. Siksi niitä on jouduttu aiemmin ehkäisemään eri torjunta-ainein. 

Tänä vuonna Puutarha Tahvoset kokeilee uusia, ympäristöystävällisiä rikkakasvien torjuntatapoja.

– Ruukun pinnalle laitettavan kuorikkeen pitäisi vähentää kitkennän tarvetta 90 prosenttia. Kokeilemme myös, estäisikö puuntuotannossa testattu ruukun päälle asetettava levy rikkaruohoja kasvamasta.

Korona kasvatti kysyntää

Lastauspaikassa käy kuhina. Taimia tulee viljelmiltä laatikoissa ja kehikoissa. Ne pakataan autoihin ja kuljetetaan jälleenmyyjille eri puolille Suomea. Osa taimista viedään Baltian maihin, Ruotsiin ja Venäjälle.

Koronaepidemian myötä suomalaiset ovat viettäneet enemmän aikaa kotona. Puutarhoja ja pihoja on laitettu enemmän kuin koskaan. Viime keväänä taimien kysyntä oli niin hurjaa, että kaikki, mitä Puutarha Tahvosten mailla kasvoi, myytiin loppuun.

– Valitettavasti taimiviljelijä ei pysty vastaamaan kysyntään nappia painamalla. Vaikka viime vuonna lisäsimme taimien määrää, ne ovat valmiita puutarhoihin vasta ensi tai seuraavana vuonna. Tänäkin vuonna kysyntä on jatkunut kovana edellisvuoden lailla.

– Taimimyyntiin vaikuttavat merkittävästi myös säät. Pitkä kevät ja hienot kesäkelit lisäävät aina kysyntää, Tahvonen kertoo.

kynaHarm