Koirien maahantuontiin liittyy huomattavia tautiriskejä

Koirien maahantuontiin liittyy huomattavia tautiriskejä

Ruokaviraston verkkosivuilta voi varmistaa maahantuotavaa lemmikkiä koskevat tuontivaatimukset.

Koirien maahantuontiin liittyy huomattavia tautiriskejä

Koirien liikkuminen maiden välillä on lisääntynyt. Ruokavirasto haluaa muistuttaa, että eläinten tuonti- ja siirtoehdot tulee aina selvittää ja hoitaa etukäteen.

Teksti Taneli Tuokko  Kuva Kaj Lindqvist

Suomeen tuodaan koiria sekä Euroopasta että Euroopan ulkopuolelta kasvavan trendin mukaisesti. Nelijalkaiset ystävämme liikkuvat omistajiensa mukana, narttuja kuljetetaan astutettavaksi, jalostusuroksia vaihdetaan ja rescue-koiria hankitaan.

Lakisääteisesti tuontivaatimuksiin sisältyvät raivotaudin eli rabieksen ja heisimatojen aiheuttaman ekinokokkoosin ennaltaehkäisy. Ihmisnäkökulmasta syy on yksinkertainen: molemmat ovat hengenvaarallisia tauteja ihmiselle.

– Tuontisäännöt ovat olemassa suojellakseen ensisijaisesti ihmisiä. Sen takia ainoat vaatimukset tautien suhteen liittyvät raivotautiin sekä ekinokokkoosiin. Jos rabies tarttuu ihmiseen ja ehtii edetä oireelliseksi saakka, niin se johtaa aina kuolemaan. Myös ekinokokkoosi voi olla ihmiselle jopa hengenvaarallinen, vaikka sen aiheuttama heisimato on koiralle vaaraton, Ruokaviraston eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen ja sisämarkkinakaupan jaoston jaostopäällikkönä työskentelevä Kitty Schulman kertoo.

Tuontiin voi kuitenkin liittyä muitakin riskejä. Tuontikoiran mukana leviävät taudit voivat tarttua perheenjäsenten lisäksi ihan jokaiseen koiran kanssa olleeseen henkilöön tai muihin koiriin.

– On iso liuta muita tauteja, jotka ovat vaarallisia ja voivat tarttua koirasta ihmiseen tai toisin päin. Koirilla voi myös olla paljon omia tauteja, joita ei ole Suomen koirakannassa totuttu näkemään, Schulman avaa.

Varsinkin Venäjältä tuoduista koirista Ruokavirasto on useampana vuotena todennut paljon puutteita rabiesvasta-aineista. Tuontiasiakirjojen mukaan koirat on rokotettu, mutta verinäytteiden jälkeen on todettu, että isolta osalta puuttuu vasta-ainesuoja kokonaan.

– Noin 25 prosentilla testatuista ei ole ollut vasta-aineita, mikä ei voi olla enää sattumaa, vaikka paperit sanovat, että on rokotettu. Emme tiedä missä kohtaa rokotus- ja tuontiketjua ongelma piilee. Olemme vieneet asian EU-komission pohdittavaksi, jotta saisimme lisää keinoja ongelman valvomiseksi, Schulman jatkaa.

Omistajan ja tuojan vastuu

Ruokavirasto kehottaakin omistajia ja tuojia vastuunkantoon. Tuojan tulee varmistaa, mitä tuontivaatimukset sisältävät. Ruokaviraston nettisivuilta löytyy hakukone, jonka avulla voi selvittää  tuontivaatimukset.

Hakukoneella on mahdollista selvittää koirien, kissojen ja frettien Suomeen saapumisen ja maahantuontiin liittyvät ehdot. Näissä ehdoissa määritellään lähtömaa, eläimen ikä, matkustaako eläin omistajan kanssa sekä eläinten lukumäärä. Lisäksi on vielä selvitettävä onko eläin tulossa mahdollisesti näyttelyyn, kilpailuun tai koulutukseen.

Rabiesvapaa Suomi

Tunnistusmerkintä, raivotautirokotus, EU:n lemmikkieläinpassi sekä käsittely ekinokokkoosia vastaan ovat tyypillisimmät vaatimukset EU:n sisällä. Kun lemmikkieläimiä tuodaan Suomeen EU:n ulkopuolelta, vaaditaan lemmikin tuojalta lisäksi EU-mallinen terveys-
todistus.

Esimerkiksi ekinokokkiloinen kehittyy tartuntavaaralliseksi vasta noin 28 vuorokautta sen jälkeen, kun koira on saanut tartunnan. Toistuvan ja säännöllisen loislääkityksen tarkoituksena on estää loisen kehittyminen lisääntymiskykyiseksi. Tämän vuoksi Suomeen tuotavilla sekä maahan palaavilla koirilla tulee olla voimassaoleva heisimatolääkitys.

– Omistajalla on iso vastuu, ettei tuo sairauksia tuontikoiran mukana Suomeen. Suomi on esimerkiksi yksi ainoita maita maailmassa, jossa ei ole ekinokokkoosia. Suomi on myös rabiesvapaa maa, Schulman päättää.

Ruokavirasto vastaa eläimen ruumiinavauksesta

ELÄINTEN ruumiinavauksia tehdään moninaisista syistä. Ruumiinavauksessa tutkitaan perusteellisesti sairastuneen eläimen oireiden tausta, kuolinsyy sekä määritellään taudin syyt, jos mahdollista. Kuka tahansa voi lähettää kuolleen tai lopetetun lemmikkieläimen suoraan tai hoitavan eläinlääkärin kautta tutkittavaksi Helsingin Ruokavirastoon.

– Ruumiinavauksessa saadaan  tietoa esimerkiksi äkillisissä kuolemantapauksissa siitä, mikä oli välitön kuolinsyy ja oliko eläimellä mahdollisesti sen aiheuttaneita, tai muita sairauksia, kuten tarttuvia tauteja. Kiinnostuneita ovat tyypillisesti hoitava eläinlääkäri ja eläimen omistaja tai kasvattaja. Lisäksi usein halutaan tutkittavan, ettei eläimelle olisi ollut synnynnäisiä sairaustiloja, patologieläinlääkäri Veera Karkamo kertoo.

Ruumiinavauksessa patologiaan syventynyt eläinlääkäri tekee täydellisen ruumiinavauksen ja tutkii sisäelimet silmämääräisesti. Jos taustatietojen ja oireiden mukaan on perusteltua, niin tutkitaan myös aivot, selkäydin ja luusto. Ruumiinavauksessa kerätään kudosnäytteitä histologiseen mikroskopointitutkimukseen sekä mahdollisia jatkotutkimuksia varten.

– Kolme tutkijaamme saavat noin 1000-1500 lemmikkieläintä tutkittavaksi vuodessa. Patologia on monimutkaista ja se vaatii harjaantuneisuutta sekä aikaa. Tyypillisesti tutkimusajat ovat kuitenkin vain 1-3 kuukautta, Karkamo avaa.