Kohti kevyempää kuormaa

Kohti kevyempää kuormaa

Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa työntekijöiden kokemaa eettistä työkuormitusta pyritään ehkäisemään hyvin suunnitellulla sisäisellä viestinnällä. Työn merkityksellisyden tunnetta puolestaan vahvistetaan kehittämällä muun muassa työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä liittyen.

Kohti kevyempää kuormaa

Vantaan kaupunki haluaa puuttua sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden eettiseen kuormitukseen. Työprosesseja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhdenkään työntekijän ei tarvitse kokea riittämättömyyden tunnetta.

Teksti Tuomas I. Lehtonen  Kuva Sakari Manninen

Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöpäällikkönä toimiva Maarit Nurmijoki-Matilainen sekä työkyky- ja työsuojeluasiantuntija Salla Juutinen kertovat Suomen neljänneksi suurimman kaupungin panostavan vahvasti työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tähän on selkeä tarve, sillä kuntasektorin työkuorman kasvu lisää henkilöstön työpaineita ja riittämättömyyden tunnetta.

– Kaupungin johto ja palvelualat ovat pohtineet paljon työhyvinvointityön olemusta sekä henkilöstöhallinnon toimintatapoja. Työn johtaviksi arvoiksi on tämän myötä kiteytynyt joustavuus, ymmärrys ja arvostus. Joustavuus työssä on erittäin tärkeää, mutta sille on myös oltava rajansa, jotta henkilöstön työhyvinvointi ei kärsi, Nurmijoki-Matilainen kertoo.

Etiikka osaksi arkea

Työterveyslaitoksen vuoden 2018 Kunta10-kyselytutkimus osoitti, että erityisesti sosiaali- ja terveystoimen työntekijät ovat eettisesti kuormittuneita. Tutkimustulosten ja kaupungin organisaatiossa käytyjen strategisten keskustelujen pohjalta Vantaan sosiaali- ja terveystoimessa alettiin luoda toimintamallia, jolla voidaan vähentää työn eettistä kuormittavuutta ja edistää työhyvinvointia.

– Tavoitteenamme on tuoda eettisyys kattotasolta arkeen ja luoda selkeät rakenteet eettisen toiminnan toteuttamiselle. Pyrimme huomioimaan kehittämistyössä niin psyykkisen, fyysisen kuin sosiaalisenkin puolen. Lähdimme liikkeelle pohtimalla työyhteisön voimavaratekijöitä ja toisaalta työhyvinvointia haittaavia tekijöitä, Juutinen kertoo.

Viime vuonna sote-toimialalle perustettiin työryhmä kehittämään sosiaali- ja hoitotyön eettisiä ohjeita. Samalla toteutettiin henkilöstökysely, jossa selvitettiin työntekijöiden näkemyksiä oman työn eettisyydestä. Työssään ryhmä hyödynsi henkilöstökyselyn tuloksia, sote-alan asiantuntijoiden näkemyksiä, työn eettisyyttä käsitteleviä artikkeleita sekä muiden kaupunkien eettisiä ohjeistuksia. Työntekijöiltä kysyttiin tärkeimmistä työtä ohjaavista arvoista ja niiden toteutumisesta työssä.

– Henkilöstökyselyn tulokset osoittivat eettisen näkökulman tärkeyden. Oman työhyvinvoinnin parantamisen kannalta tärkeimpinä asioina pidettiin hyvää johtamista, arvostusta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Sote-alan opinnoissa käsitellään eettisyyttä, mutta se ei yksistään riitä. Ammattietiikkaa tulee nostaa myös työyhteisöissä esiin, jotta se ei jää arjen jalkoihin, Juutinen sanoo

AMMATTIETIIKKAA tulee nostaa työyhteisöissä esiin, jotta se ei jää arjen jalkoihin.

Fiiliskysely seuraa kehitystä

Työryhmän mielestä eettiset ohjeet eivät yksin riitä ohjaamaan työyhteisöjen toimintaa. 2–3 kertaa vuodessa kokoontuvan työryhmän tehtävänä on pitää yllä eettistä keskustelua ja kehittää eettisyyttä tukevaa toimintaa työyhteisöissä.

– Haluamme ennen kaikkea luoda työntekijöille tunteen oman työpanoksen riittävyydestä. Riittää, että teen työni parhaalla mahdollisella tavalla. Minulta ei edellytetä yli-ihmisyyttä ja voin työvuoron päätyttyä lähteä hyvillä mielin kotiin, Nurmijoki-Matilainen selventää.

Jatkossa henkilöstön ajatuksia ja tuntemuksia kartoitetaan muun muassa kuukausittain toteutettavalla lyhyellä fiiliskyselyllä. Sen avulla työyhteisöissä tapahtuvaa kehitystä on helppo seurata ja mahdollisiin ongelmiin voidaan reagoida nopeasti. Eettisen kuormituksen pidemmän aikavälin seurannassa on tarkoitus hyödyntää Kunta10-tutkimuksen tuloksia.

Vantaan sote-organisaatioille on olemassa myös konkreettisia työkaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa eettisiä kysymyksiä. Oleellisessa roolissa tulee olemaan muun muassa koko henkilöstön käyttöön tarkoitettu oppimisympäristö ja palvelualuekohtaiset kehittämistyöryhmät, kuten työhyvinvointityöryhmät.

Työkuormituksen kokemusta ehkäistään hyvin suunnitellulla sisäisellä viestinnällä ja työn merkityksellisyyden tunnetta vahvistetaan kehittämällä työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia. Työyhteisöjä valmennetaan eettiseen pohdintaan ja oppimisympäristön käyttöön esimiesseminaarein ja henkilöstökoulutuksin.

– Tavoitteenamme on tukea työyhteisöjä niin, että ne pystyvät ratkomaan haastaviakin eettisiä tilanteita. Kehitämme johtamismalleja ja hyvää esimiestyötä, mutta tarvitsemme myös kaikkien työntekijöiden aktiivisuutta. Haluammekin rohkaista sitoutuneita ja osaavia työntekijöitämme ideoimaan oman työyhteisön kehittämistä, Nurmijoki-Matilainen päättää.